Lauseita

fi Tutustua   »   eo Konatiĝi

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [tri]

Konatiĝi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Hei! S-l-t--! S_______ S-l-t-n- -------- Saluton! 0
Hyvää päivää! B--an--ago-! B____ t_____ B-n-n t-g-n- ------------ Bonan tagon! 0
Mitä kuuluu? K-el--i? K___ v__ K-e- v-? -------- Kiel vi? 0
Tuletteko te Euroopasta? Ĉu--- ve----el--ŭ--po? Ĉ_ v_ v____ e_ E______ Ĉ- v- v-n-s e- E-r-p-? ---------------------- Ĉu vi venas el Eŭropo? 0
Tuletteko te Amerikasta? Ĉu-v--v---s-e- -me-ik-? Ĉ_ v_ v____ e_ A_______ Ĉ- v- v-n-s e- A-e-i-o- ----------------------- Ĉu vi venas el Ameriko? 0
Tuletteko Aasiasta? Ĉ- -i--e--s----Az--? Ĉ_ v_ v____ e_ A____ Ĉ- v- v-n-s e- A-i-? -------------------- Ĉu vi venas el Azio? 0
Missä hotellissa te asutte? En-----hot--o ----e-t-d--? E_ k__ h_____ v_ r________ E- k-u h-t-l- v- r-s-a-a-? -------------------------- En kiu hotelo vi restadas? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? D---ia- v---stas ĉi-t--? D_ k___ v_ e____ ĉ______ D- k-a- v- e-t-s ĉ---i-? ------------------------ De kiam vi estas ĉi-tie? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Ĝ-s --a--v---es--s? Ĝ__ k___ v_ r______ Ĝ-s k-a- v- r-s-a-? ------------------- Ĝis kiam vi restas? 0
Viihdyttekö täällä? Ĉ- -la--s--l-v- -i--i-? Ĉ_ p_____ a_ v_ ĉ______ Ĉ- p-a-a- a- v- ĉ---i-? ----------------------- Ĉu plaĉas al vi ĉi-tie? 0
Oletteko te lomalla täällä? Ĉ--v- -e---s ĉi---e? Ĉ_ v_ f_____ ĉ______ Ĉ- v- f-r-a- ĉ---i-? -------------------- Ĉu vi ferias ĉi-tie? 0
Tulkaa käymään joskus! N--h--it--vizit----n! N_ h_____ v_____ m___ N- h-z-t- v-z-t- m-n- --------------------- Ne hezitu viziti min! 0
Tässä on osoitteeni. Jen-----a--eso. J__ m__ a______ J-n m-a a-r-s-. --------------- Jen mia adreso. 0
Nähdäänkö huomenna?? Ĉu -----d- --n-m--gaŭ? Ĉ_ n_ v___ n__ m______ Ĉ- n- v-d- n-n m-r-a-? ---------------------- Ĉu ni vidu nin morgaŭ? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Mi b----ra-,---d----ja---a--s-io- pl-n-ta-. M_ b________ s__ m_ j__ h____ i__ p________ M- b-d-ŭ-a-, s-d m- j-m h-v-s i-n p-a-i-a-. ------------------------------------------- Mi bedaŭras, sed mi jam havas ion planitan. 0
Moikka! Ĝ-s! Ĝ___ Ĝ-s- ---- Ĝis! 0
Näkemiin! Ĝi--re---o! Ĝ__ r______ Ĝ-s r-v-d-! ----------- Ĝis revido! 0
Näkemiin! Ĝis ---da-! Ĝ__ b______ Ĝ-s b-l-a-! ----------- Ĝis baldaŭ! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…