Lauseita

fi Viikonpäivät   »   bg Дните на седмицата

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [девет]

9 [devet]

Дните на седмицата

Dnite na sedmitsata

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
maanantai п----е---к п_________ п-н-д-л-и- ---------- понеделник 0
p-nedel-ik p_________ p-n-d-l-i- ---------- ponedelnik
tiistai вт-рн-к в______ в-о-н-к ------- вторник 0
vto-nik v______ v-o-n-k ------- vtornik
keskiviikko ср-да с____ с-я-а ----- сряда 0
sry--a s_____ s-y-d- ------ sryada
torstai ч-----т-к ч________ ч-т-ъ-т-к --------- четвъртък 0
c---v----k c_________ c-e-v-r-y- ---------- chetvyrtyk
perjantai пет-к п____ п-т-к ----- петък 0
pe--k p____ p-t-k ----- petyk
lauantai с---та с_____ с-б-т- ------ събота 0
s-bota s_____ s-b-t- ------ sybota
sunnuntai н-деля н_____ н-д-л- ------ неделя 0
nede-ya n______ n-d-l-a ------- nedelya
viikko с----ца с______ с-д-и-а ------- седмица 0
s----t-a s_______ s-d-i-s- -------- sedmitsa
maanantaista sunnuntaihin о--п-н-д-лни- -о-не-еля о_ п_________ д_ н_____ о- п-н-д-л-и- д- н-д-л- ----------------------- от понеделник до неделя 0
o--p----e---- ---ne-el-a o_ p_________ d_ n______ o- p-n-d-l-i- d- n-d-l-a ------------------------ ot ponedelnik do nedelya
Ensimmäinen päivä on maanantai. П-рв-ят-ден ------д--н-к. П______ д__ е п__________ П-р-и-т д-н е п-н-д-л-и-. ------------------------- Първият ден е понеделник. 0
P--v---- d-- ye--o-e-e-ni-. P_______ d__ y_ p__________ P-r-i-a- d-n y- p-n-d-l-i-. --------------------------- Pyrviyat den ye ponedelnik.
Toinen päivä on tiistai. В-о---т д-- е-вто-ни-. В______ д__ е в_______ В-о-и-т д-н е в-о-н-к- ---------------------- Вторият ден е вторник. 0
Vto--y-t-d-- ye vto-n-k. V_______ d__ y_ v_______ V-o-i-a- d-n y- v-o-n-k- ------------------------ Vtoriyat den ye vtornik.
Kolmas päivä on keskiviikko. Тре--ят-д-н - --я-а. Т______ д__ е с_____ Т-е-и-т д-н е с-я-а- -------------------- Третият ден е сряда. 0
Tret-y-t de- -- s-y-da. T_______ d__ y_ s______ T-e-i-a- d-n y- s-y-d-. ----------------------- Tretiyat den ye sryada.
Neljäs päivä on torstai. Ч-тв--т--т -ен-е-ч-т--рт--. Ч_________ д__ е ч_________ Ч-т-ъ-т-я- д-н е ч-т-ъ-т-к- --------------------------- Четвъртият ден е четвъртък. 0
Che-vy-t---t ------ -h-t-y--y-. C___________ d__ y_ c__________ C-e-v-r-i-a- d-n y- c-e-v-r-y-. ------------------------------- Chetvyrtiyat den ye chetvyrtyk.
Viides päivä on perjantai. Пет--т --н е п-т-к. П_____ д__ е п_____ П-т-я- д-н е п-т-к- ------------------- Петият ден е петък. 0
P-t-y-- d---ye-pet--. P______ d__ y_ p_____ P-t-y-t d-n y- p-t-k- --------------------- Petiyat den ye petyk.
Kuudes päivä on lauantai. Шес-ия- ден---събот-. Ш______ д__ е с______ Ш-с-и-т д-н е с-б-т-. --------------------- Шестият ден е събота. 0
S-e----a-------- s--ota. S________ d__ y_ s______ S-e-t-y-t d-n y- s-b-t-. ------------------------ Shestiyat den ye sybota.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. С-----т--ен - -е-е--. С______ д__ е н______ С-д-и-т д-н е н-д-л-. --------------------- Седмият ден е неделя. 0
S----yat d----e ne--l-a. S_______ d__ y_ n_______ S-d-i-a- d-n y- n-d-l-a- ------------------------ Sedmiyat den ye nedelya.
Viikossa on seitsemän päivää. С-------- -м- ---ем-д-и. С________ и__ с____ д___ С-д-и-а-а и-а с-д-м д-и- ------------------------ Седмицата има седем дни. 0
Se-mits-t------se-e----i. S_________ i__ s____ d___ S-d-i-s-t- i-a s-d-m d-i- ------------------------- Sedmitsata ima sedem dni.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Н------оти- с-мо п-т----. Н__ р______ с___ п__ д___ Н-е р-б-т-м с-м- п-т д-и- ------------------------- Ние работим само пет дни. 0
Nie rabo-im-sa-o ----d--. N__ r______ s___ p__ d___ N-e r-b-t-m s-m- p-t d-i- ------------------------- Nie rabotim samo pet dni.

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!