Lauseita

fi Viikonpäivät   »   hy շաբաթվա օրեր

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [ինը]

9 [iny]

շաբաթվա օրեր

shabat’va orer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
maanantai եր----ա--ի ե_________ ե-կ-ւ-ա-թ- ---------- երկուշաբթի 0
yerk--h-bt’i y___________ y-r-u-h-b-’- ------------ yerkushabt’i
tiistai ե-եքշա-թի ե________ ե-ե-շ-բ-ի --------- երեքշաբթի 0
yere-’-ha---i y____________ y-r-k-s-a-t-i ------------- yerek’shabt’i
keskiviikko չո--քշ---ի չ_________ չ-ր-ք-ա-թ- ---------- չորեքշաբթի 0
c-------’s-----i c_______________ c-’-o-e-’-h-b-’- ---------------- ch’vorek’shabt’i
torstai հինգշ---ի հ________ հ-ն-շ-բ-ի --------- հինգշաբթի 0
h-ngs---t-i h__________ h-n-s-a-t-i ----------- hingshabt’i
perjantai ուրբաթ ո_____ ո-ր-ա- ------ ուրբաթ 0
ur--t’ u_____ u-b-t- ------ urbat’
lauantai շ---թ շ____ շ-բ-թ ----- շաբաթ 0
s-a--t’ s______ s-a-a-’ ------- shabat’
sunnuntai կիրակի կ_____ կ-ր-կ- ------ կիրակի 0
kira-i k_____ k-r-k- ------ kiraki
viikko մի--աբաթ մ_ շ____ մ- շ-բ-թ -------- մի շաբաթ 0
m---ha--t’ m_ s______ m- s-a-a-’ ---------- mi shabat’
maanantaista sunnuntaihin ե--ո-շա-թ-ից մ-ն-- --ր-կի ե___________ մ____ կ_____ ե-կ-ւ-ա-թ-ի- մ-ն-և կ-ր-կ- ------------------------- երկուշաբթիից մինչև կիրակի 0
y--k-shabt’--t-’-m--ch’yev--i-aki y_______________ m________ k_____ y-r-u-h-b-’-i-s- m-n-h-y-v k-r-k- --------------------------------- yerkushabt’iits’ minch’yev kiraki
Ensimmäinen päivä on maanantai. Ա--ջ-ն օրը երկ-ւ--բթ-- է: Ա_____ օ__ ե__________ է_ Ա-ա-ի- օ-ը ե-կ-ւ-ա-թ-ն է- ------------------------- Առաջին օրը երկուշաբթին է: 0
A-ra------- -er-u----t’i- e A______ o__ y____________ e A-r-j-n o-y y-r-u-h-b-’-n e --------------------------- Arrajin ory yerkushabt’in e
Toinen päivä on tiistai. Ե-կր-րդ---ը--ր--շ--թ-- -: Ե______ օ__ ե_________ է_ Ե-կ-ո-դ օ-ը ե-ե-շ-բ-ի- է- ------------------------- Երկրորդ օրը երեքշաբթին է: 0
Y--kro---o-y y--e-’sh-b-’-n e Y_______ o__ y_____________ e Y-r-r-r- o-y y-r-k-s-a-t-i- e ----------------------------- Yerkrord ory yerek’shabt’in e
Kolmas päivä on keskiviikko. Եր---դ օր- չ-րե--աբթ-- է: Ե_____ օ__ չ__________ է_ Ե-ր-ր- օ-ը չ-ր-ք-ա-թ-ն է- ------------------------- Երրորդ օրը չորեքշաբթին է: 0
Y-rr-r---ry---’--re-’shabt--n e Y______ o__ c________________ e Y-r-o-d o-y c-’-o-e-’-h-b-’-n e ------------------------------- Yerrord ory ch’vorek’shabt’in e
Neljäs päivä on torstai. Չ-ր-ո-դ --- --ն-շա-թին -: Չ______ օ__ հ_________ է_ Չ-ր-ո-դ օ-ը հ-ն-շ-բ-ի- է- ------------------------- Չորրորդ օրը հինգշաբթին է: 0
Ch----r--d -r- hi-g----t’in-e C_________ o__ h___________ e C-’-o-r-r- o-y h-n-s-a-t-i- e ----------------------------- Ch’vorrord ory hingshabt’in e
Viides päivä on perjantai. Հի---ր-րդ-օ-ը-----ա-ն-է: Հ________ օ__ ո______ է_ Հ-ն-ե-ո-դ օ-ը ո-ր-ա-ն է- ------------------------ Հինգերորդ օրը ուրբաթն է: 0
Hi--er-rd-o-y u-bat---e H________ o__ u______ e H-n-e-o-d o-y u-b-t-n e ----------------------- Hingerord ory urbat’n e
Kuudes päivä on lauantai. Վեց-րորդ օ-ը ---աթ---: Վ_______ օ__ շ_____ է_ Վ-ց-ր-ր- օ-ը շ-բ-թ- է- ---------------------- Վեցերորդ օրը շաբաթն է: 0
V-ts--erord -ry -h-b-t---e V__________ o__ s_______ e V-t-’-e-o-d o-y s-a-a-’- e -------------------------- Vets’yerord ory shabat’n e
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Յո--րո---օր- կի--կ-ն--: Յ_______ օ__ կ______ է_ Յ-թ-ր-ր- օ-ը կ-ր-կ-ն է- ----------------------- Յոթերորդ օրը կիրակին է: 0
Yo---ero-d o-- k--aki--e Y_________ o__ k______ e Y-t-y-r-r- o-y k-r-k-n e ------------------------ Yot’yerord ory kirakin e
Viikossa on seitsemän päivää. Շա---- -ւնի --թ օ-: Շ_____ ո___ յ__ օ__ Շ-բ-թ- ո-ն- յ-թ օ-: ------------------- Շաբաթն ունի յոթ օր: 0
Sha-at’n-u-i yo-- or S_______ u__ y___ o_ S-a-a-’- u-i y-t- o- -------------------- Shabat’n uni yot’ or
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Մ-ն- աշխ-տ-ւ- --ք----յն-հի-----: Մ___ ա_______ ե__ մ____ հ___ օ__ Մ-ն- ա-խ-տ-ւ- ե-ք մ-ա-ն հ-ն- օ-: -------------------------------- Մենք աշխատում ենք միայն հինգ օր: 0
Me--’ -s-k-a-um-ye----mi-y- -in--or M____ a________ y____ m____ h___ o_ M-n-’ a-h-h-t-m y-n-’ m-a-n h-n- o- ----------------------------------- Menk’ ashkhatum yenk’ miayn hing or

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!