Lauseita

fi Viikonpäivät   »   no Ukedager

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [ni]

Ukedager

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
maanantai ma--ag m_____ m-n-a- ------ mandag 0
tiistai t-----g t______ t-r-d-g ------- tirsdag 0
keskiviikko o-s--g o_____ o-s-a- ------ onsdag 0
torstai t-rsdag t______ t-r-d-g ------- torsdag 0
perjantai fredag f_____ f-e-a- ------ fredag 0
lauantai l---ag l_____ l-r-a- ------ lørdag 0
sunnuntai s--dag s_____ s-n-a- ------ søndag 0
viikko u-a u__ u-a --- uka 0
maanantaista sunnuntaihin fr- m--da--------n-ag f__ m_____ t__ s_____ f-a m-n-a- t-l s-n-a- --------------------- fra mandag til søndag 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. D---f-r-t- -a-e--er ---da-. D__ f_____ d____ e_ m______ D-n f-r-t- d-g-n e- m-n-a-. --------------------------- Den første dagen er mandag. 0
Toinen päivä on tiistai. D------re-d---- -r----sd--. D__ a____ d____ e_ t_______ D-n a-d-e d-g-n e- t-r-d-g- --------------------------- Den andre dagen er tirsdag. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. D-- ----je -a----e- o---ag. D__ t_____ d____ e_ o______ D-n t-e-j- d-g-n e- o-s-a-. --------------------------- Den tredje dagen er onsdag. 0
Neljäs päivä on torstai. D---fj---e d-ge- e--to----g. D__ f_____ d____ e_ t_______ D-n f-e-d- d-g-n e- t-r-d-g- ---------------------------- Den fjerde dagen er torsdag. 0
Viides päivä on perjantai. D-n -emte -a--n -r -r---g. D__ f____ d____ e_ f______ D-n f-m-e d-g-n e- f-e-a-. -------------------------- Den femte dagen er fredag. 0
Kuudes päivä on lauantai. D-n s-e--e -a-en ------d-g. D__ s_____ d____ e_ l______ D-n s-e-t- d-g-n e- l-r-a-. --------------------------- Den sjette dagen er lørdag. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. D---sjue--e dagen e- sønda-. D__ s______ d____ e_ s______ D-n s-u-n-e d-g-n e- s-n-a-. ---------------------------- Den sjuende dagen er søndag. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Uka--a--sj- da-e-. U__ h__ s__ d_____ U-a h-r s-u d-g-r- ------------------ Uka har sju dager. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. V---ob--- ba-e---m-----r. V_ j_____ b___ f__ d_____ V- j-b-e- b-r- f-m d-g-r- ------------------------- Vi jobber bare fem dager. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!