Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   af Vrugte en kos / voedsel

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [vyftien]

Vrugte en kos / voedsel

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Minulla on mansikka. Ek-het-’n-aa----. E_ h__ ’_ a______ E- h-t ’- a-r-e-. ----------------- Ek het ’n aarbei. 0
Minulla on kiivi ja meloni. E- --t ’n--iwi-rug-en -n -p-ns---. E_ h__ ’_ k_______ e_ ’_ s________ E- h-t ’- k-w-v-u- e- ’- s-a-s-e-. ---------------------------------- Ek het ’n kiwivrug en ’n spanspek. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. Ek -et--n le-o-- -n-’n ---e-o. E_ h__ ’_ l_____ e_ ’_ p______ E- h-t ’- l-m-e- e- ’- p-m-l-. ------------------------------ Ek het ’n lemoen en ’n pomelo. 0
Minulla on omena ja mango. Ek-h-t-’---p--l--n ’n --se-p------/ ma-g-. E_ h__ ’_ a____ e_ ’_ v__________ / m_____ E- h-t ’- a-p-l e- ’- v-s-l-e-s-e / m-n-o- ------------------------------------------ Ek het ’n appel en ’n veselperske / mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Ek-he- -n ----an- en--n--yn-ppe-. E_ h__ ’_ p______ e_ ’_ p________ E- h-t ’- p-e-a-g e- ’- p-n-p-e-. --------------------------------- Ek het ’n piesang en ’n pynappel. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. Ek---ak -n vr--t-s----. E_ m___ ’_ v___________ E- m-a- ’- v-u-t-s-a-i- ----------------------- Ek maak ’n vrugteslaai. 0
Minä syön paahtoleipää. E- -e--ro--terbrood. E_ e__ r____________ E- e-t r-o-t-r-r-o-. -------------------- Ek eet roosterbrood. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. Ek-eet rooste-br-od-met-b----r. E_ e__ r___________ m__ b______ E- e-t r-o-t-r-r-o- m-t b-t-e-. ------------------------------- Ek eet roosterbrood met botter. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Ek -e- ro---e-b-o-- -------ter-e- --n--t. E_ e__ r___________ m__ b_____ e_ k______ E- e-t r-o-t-r-r-o- m-t b-t-e- e- k-n-y-. ----------------------------------------- Ek eet roosterbrood met botter en konfyt. 0
Minä syön kerrosvoileivän. E- eet-’n -----oo-j-e. E_ e__ ’_ t___________ E- e-t ’- t-e-r-o-j-e- ---------------------- Ek eet ’n toebroodjie. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. Ek eet -n t---r--d-ie---- ----a----. E_ e__ ’_ t__________ m__ m_________ E- e-t ’- t-e-r-o-j-e m-t m-r-a-i-n- ------------------------------------ Ek eet ’n toebroodjie met margarien. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. E- --- -n toebr-o-jie---- margar-e--e- t------. E_ e__ ’_ t__________ m__ m________ e_ t_______ E- e-t ’- t-e-r-o-j-e m-t m-r-a-i-n e- t-m-t-e- ----------------------------------------------- Ek eet ’n toebroodjie met margarien en tamatie. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. O-- -e- -ro-d e- -y-------. O__ h__ b____ e_ r__ n_____ O-s h-t b-o-d e- r-s n-d-g- --------------------------- Ons het brood en rys nodig. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. O-- het ----e- bief-tuk-/------ n-di-. O__ h__ v__ e_ b_______ / s____ n_____ O-s h-t v-s e- b-e-s-u- / s-e-k n-d-g- -------------------------------------- Ons het vis en biefstuk / steak nodig. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. O---he- p--za--- -p---e-t- nodi-. O__ h__ p____ e_ s________ n_____ O-s h-t p-z-a e- s-a-h-t-i n-d-g- --------------------------------- Ons het pizza en spaghetti nodig. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? Wa- -et ons no-ig? W__ h__ o__ n_____ W-t h-t o-s n-d-g- ------------------ Wat het ons nodig? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. Ons -et wor-els--- -am-ties--i- --e--o- n--ig. O__ h__ w______ e_ t_______ v__ d__ s__ n_____ O-s h-t w-r-e-s e- t-m-t-e- v-r d-e s-p n-d-g- ---------------------------------------------- Ons het wortels en tamaties vir die sop nodig. 0
Missä on supermarketti? W------ ’- --perm--k? W___ i_ ’_ s_________ W-a- i- ’- s-p-r-a-k- --------------------- Waar is ’n supermark? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!