Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   lt Vaisiai ir maisto produktai

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [penkiolika]

Vaisiai ir maisto produktai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Minulla on mansikka. (Aš) --r-u -ra--ę. (___ t____ b______ (-š- t-r-u b-a-k-. ------------------ (Aš) turiu braškę. 0
Minulla on kiivi ja meloni. (A---tu--u---v- ir-me---n-. (___ t____ k___ i_ m_______ (-š- t-r-u k-v- i- m-l-o-ą- --------------------------- (Aš) turiu kivį ir melioną. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. (--- -u-i--ap-ls--ą----g----fru--. (___ t____ a_______ i_ g__________ (-š- t-r-u a-e-s-n- i- g-e-p-r-t-. ---------------------------------- (Aš) turiu apelsiną ir greipfrutą. 0
Minulla on omena ja mango. (--)--ur-- -bu--į--- m----. (___ t____ o_____ i_ m_____ (-š- t-r-u o-u-l- i- m-n-ą- --------------------------- (Aš) turiu obuolį ir mangą. 0
Minulla on banaani ja ananas. (A-) t--iu --n-n- i------a-ą. (___ t____ b_____ i_ a_______ (-š- t-r-u b-n-n- i- a-a-a-ą- ----------------------------- (Aš) turiu bananą ir ananasą. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. (A-) d-r-- v--si- s-l-tas. (___ d____ v_____ s_______ (-š- d-r-u v-i-i- s-l-t-s- -------------------------- (Aš) darau vaisių salotas. 0
Minä syön paahtoleipää. (-š-------u s-r-di-t--du---. (___ v_____ s________ d_____ (-š- v-l-a- s-r-d-n-ą d-o-ą- ---------------------------- (Aš) valgau skrudintą duoną. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. (Aš)--al-au -kr-din---duon--s- -v--stu. (___ v_____ s________ d____ s_ s_______ (-š- v-l-a- s-r-d-n-ą d-o-ą s- s-i-s-u- --------------------------------------- (Aš) valgau skrudintą duoną su sviestu. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. (-š--v--g-- -krudin---d--n- su-s-i---u ---u------. (___ v_____ s________ d____ s_ s______ i_ u_______ (-š- v-l-a- s-r-d-n-ą d-o-ą s- s-i-s-u i- u-g-e-e- -------------------------------------------------- (Aš) valgau skrudintą duoną su sviestu ir uogiene. 0
Minä syön kerrosvoileivän. (--) -al--u--u-u---nį. (___ v_____ s_________ (-š- v-l-a- s-m-š-i-į- ---------------------- (Aš) valgau sumuštinį. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. (-š- --l-au-su--štin-------r-ar---. (___ v_____ s________ s_ m_________ (-š- v-l-a- s-m-š-i-į s- m-r-a-i-u- ----------------------------------- (Aš) valgau sumuštinį su margarinu. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. (-----a-ga- s-mušt-n---- mar-a-----ir --mid--u. (___ v_____ s________ s_ m________ i_ p________ (-š- v-l-a- s-m-š-i-į s- m-r-a-i-u i- p-m-d-r-. ----------------------------------------------- (Aš) valgau sumuštinį su margarinu ir pomidoru. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. Mu-s-----ia---o--- ir-----ų. M___ r_____ d_____ i_ r_____ M-m- r-i-i- d-o-o- i- r-ž-ų- ---------------------------- Mums reikia duonos ir ryžių. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. Mums ----i- žu---- i- bi-š---so. M___ r_____ ž_____ i_ b_________ M-m- r-i-i- ž-v-e- i- b-f-t-k-o- -------------------------------- Mums reikia žuvies ir bifštekso. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. M--s r-ikia pi------ sp-ge---. M___ r_____ p____ i_ s________ M-m- r-i-i- p-c-s i- s-a-e-i-. ------------------------------ Mums reikia picos ir spagečių. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? Ko---m---ar---ik--? K_ m___ d__ r______ K- m-m- d-r r-i-i-? ------------------- Ko mums dar reikia? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. M-ms-reik-a-m--kų ir --m-do-----i-ba-. M___ r_____ m____ i_ p_______ s_______ M-m- r-i-i- m-r-ų i- p-m-d-r- s-i-b-i- -------------------------------------- Mums reikia morkų ir pomidorų sriubai. 0
Missä on supermarketti? K----ra-----y----c--tra-? K__ y__ p_______ c_______ K-r y-a p-e-y-o- c-n-r-s- ------------------------- Kur yra prekybos centras? 0

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!