Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   af Seisoene en weer

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [sestien]

Seisoene en weer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Dit i--di- s-i-oe-e: D__ i_ d__ s________ D-t i- d-e s-i-o-n-: -------------------- Dit is die seisoene: 0
kevät, kesä L---e, --me-, L_____ s_____ L-n-e- s-m-r- ------------- Lente, somer, 0
syksy ja talvi. he---, -i----. h_____ w______ h-r-s- w-n-e-. -------------- herfs, winter. 0
Kesä on kuuma. Die--o--- is-war-. D__ s____ i_ w____ D-e s-m-r i- w-r-. ------------------ Die somer is warm. 0
Kesällä paistaa aurinko. In---- -om-----y------son. I_ d__ s____ s___ d__ s___ I- d-e s-m-r s-y- d-e s-n- -------------------------- In die somer skyn die son. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. I- di--somer -aa- sta--o-- g----. I_ d__ s____ g___ s___ o__ g_____ I- d-e s-m-r g-a- s-a- o-s g-a-g- --------------------------------- In die somer gaan stap ons graag. 0
Talvi on kylmä. Di--w--t-r is----d. D__ w_____ i_ k____ D-e w-n-e- i- k-u-. ------------------- Die winter is koud. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. In --e--inte-----eu--f --ë- ---. I_ d__ w_____ s____ o_ r___ d___ I- d-e w-n-e- s-e-u o- r-ë- d-t- -------------------------------- In die winter sneeu of reën dit. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. I- di--w--ter--ly--n- ----g -u-s. I_ d__ w_____ b__ o__ g____ t____ I- d-e w-n-e- b-y o-s g-a-g t-i-. --------------------------------- In die winter bly ons graag tuis. 0
On kylmä. Di- -- kou-. D__ i_ k____ D-t i- k-u-. ------------ Dit is koud. 0
Sataa. D-t-reë-. D__ r____ D-t r-ë-. --------- Dit reën. 0
On tuulista. D-t i- ----e-ig. D__ i_ w________ D-t i- w-n-e-i-. ---------------- Dit is winderig. 0
On lämmintä. D----s-w--m. D__ i_ w____ D-t i- w-r-. ------------ Dit is warm. 0
On aurinkoista. Dit--- -onn--. D__ i_ s______ D-t i- s-n-i-. -------------- Dit is sonnig. 0
On kirkasta. D-t ----elder. D__ i_ h______ D-t i- h-l-e-. -------------- Dit is helder. 0
Millainen sää on tänään? H-- i---i- ---r-van--g? H__ i_ d__ w___ v______ H-e i- d-e w-e- v-n-a-? ----------------------- Hoe is die weer vandag? 0
Tänään on kylmä. Dit--s k-ud-van--g. D__ i_ k___ v______ D-t i- k-u- v-n-a-. ------------------- Dit is koud vandag. 0
Tänään on lämmin. Di- ----a-- van---. D__ i_ w___ v______ D-t i- w-r- v-n-a-. ------------------- Dit is warm vandag. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!