Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   hr Godišnja doba i vrijeme

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [šesnaest]

Godišnja doba i vrijeme

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Ov---u--o-i--j- --b-: O__ s_ g_______ d____ O-o s- g-d-š-j- d-b-: --------------------- Ovo su godišnja doba: 0
kevät, kesä P---jeće, ---to, P________ l_____ P-o-j-ć-, l-e-o- ---------------- Proljeće, ljeto, 0
syksy ja talvi. jese- --zim-. j____ i z____ j-s-n i z-m-. ------------- jesen i zima. 0
Kesä on kuuma. Lj-to-je--r-će. L____ j_ v_____ L-e-o j- v-u-e- --------------- Ljeto je vruće. 0
Kesällä paistaa aurinko. Lj--i----a----c-. L____ s___ s_____ L-e-i s-j- s-n-e- ----------------- Ljeti sija sunce. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. L--ti -a-o ---mo š--ati. L____ r___ i____ š______ L-e-i r-d- i-e-o š-t-t-. ------------------------ Ljeti rado idemo šetati. 0
Talvi on kylmä. Zima -e------a. Z___ j_ h______ Z-m- j- h-a-n-. --------------- Zima je hladna. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Z--i p-d----i--g-ili-ki-a. Z___ p___ s_____ i__ k____ Z-m- p-d- s-i-e- i-i k-š-. -------------------------- Zimi pada snijeg ili kiša. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Zimi--ado-o-t--e-o-----. Z___ r___ o_______ d____ Z-m- r-d- o-t-j-m- d-m-. ------------------------ Zimi rado ostajemo doma. 0
On kylmä. H--dno je. H_____ j__ H-a-n- j-. ---------- Hladno je. 0
Sataa. Pad--k-š-. P___ k____ P-d- k-š-. ---------- Pada kiša. 0
On tuulista. Vj-tr-vi-- j-. V_________ j__ V-e-r-v-t- j-. -------------- Vjetrovito je. 0
On lämmintä. T-p-o j-. T____ j__ T-p-o j-. --------- Toplo je. 0
On aurinkoista. S-nčano-je. S______ j__ S-n-a-o j-. ----------- Sunčano je. 0
On kirkasta. V-d-o--e. V____ j__ V-d-o j-. --------- Vedro je. 0
Millainen sää on tänään? K--v--j----i-e-- -an--? K____ j_ v______ d_____ K-k-o j- v-i-e-e d-n-s- ----------------------- Kakvo je vrijeme danas? 0
Tänään on kylmä. Dana---- h-ad-o. D____ j_ h______ D-n-s j- h-a-n-. ---------------- Danas je hladno. 0
Tänään on lämmin. Danas -e--o-lo. D____ j_ t_____ D-n-s j- t-p-o- --------------- Danas je toplo. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!