Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   ku Demsal û hewa

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [şanzdeh]

Demsal û hewa

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Ev-d-m-al---: E_ d_____ i__ E- d-m-a- i-: ------------- Ev demsal in: 0
kevät, kesä b-h--- ha-în b_____ h____ b-h-r- h-v-n ------------ bihar, havîn 0
syksy ja talvi. p-yî--- ----s-an p____ û z_______ p-y-z û z-v-s-a- ---------------- payîz û zivistan 0
Kesä on kuuma. H-vîn ge---e. H____ g___ e_ H-v-n g-r- e- ------------- Havîn germ e. 0
Kesällä paistaa aurinko. H-vî-ê ta- d---ê. H_____ t__ d_____ H-v-n- t-v d-r-ê- ----------------- Havînê tav dertê. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Em ji-g--î---h-v-nê-h-z--i---. E_ j_ g_____ h_____ h__ d_____ E- j- g-r-n- h-v-n- h-z d-k-n- ------------------------------ Em ji gerîna havînê hez dikin. 0
Talvi on kylmä. Z-----a--s----. Z_______ s__ e_ Z-v-s-a- s-r e- --------------- Zivistan sar e. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Ziv-s--nê--e-- û--a-an --ba--. Z________ b___ û b____ d______ Z-v-s-a-ê b-r- û b-r-n d-b-r-. ------------------------------ Zivistanê berf û baran dibare. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. E- z--is-anê--i-ma---a-l- m-lê---- dik--. E_ z________ j_ m_____ l_ m___ h__ d_____ E- z-v-s-a-ê j- m-y-n- l- m-l- h-z d-k-n- ----------------------------------------- Em zivistanê ji mayîna li malê hez dikin. 0
On kylmä. Sa---. S__ e_ S-r e- ------ Sar e. 0
Sataa. Ba------ba-e. B____ d______ B-r-n d-b-r-. ------------- Baran dibare. 0
On tuulista. B-y- y-. B___ y__ B-y- y-. -------- Bayî ye. 0
On lämmintä. Ger- e. G___ e_ G-r- e- ------- Germ e. 0
On aurinkoista. Tavî- e. T____ e_ T-v-n e- -------- Tavîn e. 0
On kirkasta. H-w----kir-. H___ v______ H-w- v-k-r-. ------------ Hewa vekirî. 0
Millainen sää on tänään? Î-o h--- --wa---? Î__ h___ ç___ y__ Î-o h-w- ç-w- y-? ----------------- Îro hewa çawa ye? 0
Tänään on kylmä. Î-o-s-r--. Î__ s__ e_ Î-o s-r e- ---------- Îro sar e. 0
Tänään on lämmin. Îro--erm-e. Î__ g___ e_ Î-o g-r- e- ----------- Îro germ e. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!