Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   nl Seizoenen en weer

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [zestien]

Seizoenen en weer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Di--z--n de--e-zoe-e-: D__ z___ d_ s_________ D-t z-j- d- s-i-o-n-n- ---------------------- Dit zijn de seizoenen: 0
kevät, kesä Le--e------r, L_____ z_____ L-n-e- z-m-r- ------------- Lente, zomer, 0
syksy ja talvi. herf-t-en-w-nt-r. h_____ e_ w______ h-r-s- e- w-n-e-. ----------------- herfst en winter. 0
Kesä on kuuma. D--z-----i- h--t. D_ z____ i_ h____ D- z-m-r i- h-e-. ----------------- De zomer is heet. 0
Kesällä paistaa aurinko. In -e-z-----sc--jnt -e-zo-. I_ d_ z____ s______ d_ z___ I- d- z-m-r s-h-j-t d- z-n- --------------------------- In de zomer schijnt de zon. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. I- de--ome- -a-- we gr-a- w-nd-l-n. I_ d_ z____ g___ w_ g____ w________ I- d- z-m-r g-a- w- g-a-g w-n-e-e-. ----------------------------------- In de zomer gaan we graag wandelen. 0
Talvi on kylmä. D- w--ter is--o-d. D_ w_____ i_ k____ D- w-n-e- i- k-u-. ------------------ De winter is koud. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. In-d------er--neeu----- --g-nt--e-. I_ d_ w_____ s______ o_ r_____ h___ I- d- w-n-e- s-e-u-t o- r-g-n- h-t- ----------------------------------- In de winter sneeuwt of regent het. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. I- d-----t-- -li-v-- -- -ra-g th-is. I_ d_ w_____ b______ w_ g____ t_____ I- d- w-n-e- b-i-v-n w- g-a-g t-u-s- ------------------------------------ In de winter blijven we graag thuis. 0
On kylmä. Het is----d. H__ i_ k____ H-t i- k-u-. ------------ Het is koud. 0
Sataa. H-t-re---t. H__ r______ H-t r-g-n-. ----------- Het regent. 0
On tuulista. He- w--it. H__ w_____ H-t w-a-t- ---------- Het waait. 0
On lämmintä. He--is--ar-. H__ i_ w____ H-t i- w-r-. ------------ Het is warm. 0
On aurinkoista. H----s z--nig. H__ i_ z______ H-t i- z-n-i-. -------------- Het is zonnig. 0
On kirkasta. He- i---el-er. H__ i_ h______ H-t i- h-l-e-. -------------- Het is helder. 0
Millainen sää on tänään? H-e-i- -et wee--va-daa-? H__ i_ h__ w___ v_______ H-e i- h-t w-e- v-n-a-g- ------------------------ Hoe is het weer vandaag? 0
Tänään on kylmä. He--i--k-----a--aa-. H__ i_ k___ v_______ H-t i- k-u- v-n-a-g- -------------------- Het is koud vandaag. 0
Tänään on lämmin. He- ----a-- ----aag. H__ i_ w___ v_______ H-t i- w-r- v-n-a-g- -------------------- Het is warm vandaag. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!