Lauseita

fi Talon siivous   »   nl Grote schoonmaak

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [achttien]

Grote schoonmaak

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Tänään on lauantai. V--daa---s h-- za--r--g. V______ i_ h__ z________ V-n-a-g i- h-t z-t-r-a-. ------------------------ Vandaag is het zaterdag. 0
Tänään meillä on aikaa. V-n---g--e-ben w--t--d. V______ h_____ w_ t____ V-n-a-g h-b-e- w- t-j-. ----------------------- Vandaag hebben we tijd. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Va--aa---ake------e---u-s --ho-n. V______ m____ w_ h__ h___ s______ V-n-a-g m-k-n w- h-t h-i- s-h-o-. --------------------------------- Vandaag maken we het huis schoon. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Ik-maak -e-b------- sch-o-. I_ m___ d_ b_______ s______ I- m-a- d- b-d-a-e- s-h-o-. --------------------------- Ik maak de badkamer schoon. 0
Minun mieheni pesee auton. Mij- ma------ ---a-t-. M___ m__ w___ d_ a____ M-j- m-n w-s- d- a-t-. ---------------------- Mijn man wast de auto. 0
Lapset pesevät polkupyörät. De k-n-eren m-ken de-fiet-e---c----. D_ k_______ m____ d_ f______ s______ D- k-n-e-e- m-k-n d- f-e-s-n s-h-o-. ------------------------------------ De kinderen maken de fietsen schoon. 0
Mummi kastelee kukat. G-o-tm-e--- -ee-t--e----nte- -a--r. G__________ g____ d_ p______ w_____ G-o-t-o-d-r g-e-t d- p-a-t-n w-t-r- ----------------------------------- Grootmoeder geeft de planten water. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. De------ren -uim-- de -ind-rk-m-r-o-. D_ k_______ r_____ d_ k__________ o__ D- k-n-e-e- r-i-e- d- k-n-e-k-m-r o-. ------------------------------------- De kinderen ruimen de kinderkamer op. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Mi-- -an rui-t ---n -------op. M___ m__ r____ z___ b_____ o__ M-j- m-n r-i-t z-j- b-r-a- o-. ------------------------------ Mijn man ruimt zijn bureau op. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Ik -o--d- -as-in-d- --------ne. I_ d__ d_ w__ i_ d_ w__________ I- d-e d- w-s i- d- w-s-a-h-n-. ------------------------------- Ik doe de was in de wasmachine. 0
Minä ripustan pyykit. Ik-ha-- -- w-s-op. I_ h___ d_ w__ o__ I- h-n- d- w-s o-. ------------------ Ik hang de was op. 0
Minä silitän pyykit. I- -tr--- -e --eren. I_ s_____ d_ k______ I- s-r-j- d- k-e-e-. -------------------- Ik strijk de kleren. 0
Ikkunat ovat likaiset. D--r-m-n--ijn v--l. D_ r____ z___ v____ D- r-m-n z-j- v-i-. ------------------- De ramen zijn vuil. 0
Lattia on likainen. De-v-o----s-vui-. D_ v____ i_ v____ D- v-o-r i- v-i-. ----------------- De vloer is vuil. 0
Astiat ovat likaisia. D----was--s-vu-l. D_ a____ i_ v____ D- a-w-s i- v-i-. ----------------- De afwas is vuil. 0
Kuka pesee ikkunat? W-e-m---- de ---e- --h--n? W__ m____ d_ r____ s______ W-e m-a-t d- r-m-n s-h-o-? -------------------------- Wie maakt de ramen schoon? 0
Kuka imuroi? W-e ---f-uigt? W__ s_________ W-e s-o-z-i-t- -------------- Wie stofzuigt? 0
Kuka tiskaa astiat? Wie -o-t -e-a--a-? W__ d___ d_ a_____ W-e d-e- d- a-w-s- ------------------ Wie doet de afwas? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!