Lauseita

fi Keittiössä   »   ku Li mitbexê

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [nonzdeh]

Li mitbexê

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? M--bax---- n- y-? M______ t_ n_ y__ M-t-a-a t- n- y-? ----------------- Mitbaxa te nû ye? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Tu ---w--î-î-o -----p-jê? T_ d______ î__ ç_ b______ T- d-x-a-î î-o ç- b-p-j-? ------------------------- Tu dixwazî îro çi bipijê? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? Tu -i --yranê an--i -a-ê-d--i--n-? T_ b_ c______ a_ b_ x___ d________ T- b- c-y-a-ê a- b- x-z- d-p-j-n-? ---------------------------------- Tu bi ceyranê an bi xazê dipijînî? 0
Leikkaanko minä sipulit? E--pîvaz-n-d------i-? E_ p______ d_________ E- p-v-z-n d-q-ş-r-m- --------------------- Ez pîvazan diqeşêrim? 0
Kuorinko minä perunat? E-----to-an-di---êrim? E_ k_______ d_________ E- k-r-o-a- d-q-ş-r-m- ---------------------- Ez kartolan diqeşêrim? 0
Pesenkö minä salaatin? Ez xi--r bi-o-? E_ x____ b_____ E- x-y-r b-ş-m- --------------- Ez xiyêr bişom? 0
Missä ovat lasit? Îsk----i-kû -e? Î____ l_ k_ n__ Î-k-n l- k- n-? --------------- Îskan li kû ne? 0
Missä ovat astiat? T---x--i--û--e? T____ l_ k_ n__ T-b-x l- k- n-? --------------- Tebax li kû ne? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Ç-r-i- - k-----l- k---e? Ç_____ û k____ l_ k_ n__ Ç-r-i- û k-v-î l- k- n-? ------------------------ Çartil û kevçî li kû ne? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Ve--rok- t---e--ons-r-e-a- h-ye? V_______ t_ y_ k__________ h____ V-k-r-k- t- y- k-n-e-v-y-n h-y-? -------------------------------- Vekiroka te ye konserveyan heye? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? V--iroka -- -e -ûş-ya---e-e? V_______ t_ y_ ş______ h____ V-k-r-k- t- y- ş-ş-y-n h-y-? ---------------------------- Vekiroka te ye şûşeyan heye? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Ve-i-o-- -e-y------y-n--e--? V_______ t_ y_ k______ h____ V-k-r-k- t- y- k-r-y-n h-y-? ---------------------------- Vekiroka te ye kariyan heye? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? T--y--ş-r----- -ê-qûşxa-e-- -- -------î? T_ y_ ş____ d_ v_ q________ d_ b________ T- y- ş-r-ê d- v- q-ş-a-e-ê d- b-p-j-n-? ---------------------------------------- Tu yê şorbê di vê qûşxaneyê de bipêjînî? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? T- yê-m-s- d-----miqi--ê de--o- --kî? T_ y_ m___ d_ v_ m______ d_ s__ b____ T- y- m-s- d- v- m-q-l-ê d- s-r b-k-? ------------------------------------- Tu yê masî di vê miqilkê de sor bikî? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? Tu -ê------ d-----i-xar--d--çê--? T_ y_ z____ d_ v_ i_____ d_ ç____ T- y- z-w-e d- v- i-x-r- d- ç-k-? --------------------------------- Tu yê zewze di vê izxarê de çêkî? 0
Minä katan pöydän. E--m--ê -m-d------m. E_ m___ a____ d_____ E- m-s- a-a-e d-k-m- -------------------- Ez masê amade dikim. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. K-r- -ar-il-û-----î-----ir-i-. K___ ç_____ û k____ l_ v__ i__ K-r- ç-r-i- û k-v-î l- v-r i-. ------------------------------ Kêr, çartil û kevçî li vir in. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. Î--a--- -eb-----p---k ---v-- -n. Î____ , t____ û p____ l_ v__ i__ Î-k-n , t-b-x û p-ç-k l- v-r i-. -------------------------------- Îskan , tebax û paçik li vir in. 0

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!