Lauseita

fi Keittiössä   »   nn På kjøkenet

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [nitten]

På kjøkenet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Har--- -ått ---t--jø-e-? H__ d_ f___ n___ k______ H-r d- f-t- n-t- k-ø-e-? ------------------------ Har du fått nytt kjøken? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? K-a ska--d- --g--i--ag? K__ s___ d_ l___ i d___ K-a s-a- d- l-g- i d-g- ----------------------- Kva skal du lage i dag? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? Br--ar du -----ri-k---m-yr,-e-le- -as-ko---r? B_____ d_ e________ k______ e____ g__________ B-u-a- d- e-e-t-i-k k-m-y-, e-l-r g-s-k-m-y-? --------------------------------------------- Brukar du elektrisk komfyr, eller gasskomfyr? 0
Leikkaanko minä sipulit? S--- e- ---ere-opp la-ke-? S___ e_ s_____ o__ l______ S-a- e- s-j-r- o-p l-u-e-? -------------------------- Skal eg skjere opp lauken? 0
Kuorinko minä perunat? S-al e- -krell--p--et---? S___ e_ s______ p________ S-a- e- s-r-l-e p-t-t-n-? ------------------------- Skal eg skrelle potetene? 0
Pesenkö minä salaatin? S-a- e- vas-----la--n? S___ e_ v____ s_______ S-a- e- v-s-e s-l-t-n- ---------------------- Skal eg vaske salaten? 0
Missä ovat lasit? K-r -r--la--? K__ e_ g_____ K-r e- g-a-a- ------------- Kor er glasa? 0
Missä ovat astiat? K---e- -e-viset? K__ e_ s________ K-r e- s-r-i-e-? ---------------- Kor er serviset? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? K-r e----s-ik-e-? K__ e_ b_________ K-r e- b-s-i-k-t- ----------------- Kor er bestikket? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? H----u-ei-----s--nar? H__ d_ e__ b_________ H-r d- e-n b-k-o-n-r- --------------------- Har du ein boksopnar? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? H-r--u e-- fl--------r? H__ d_ e__ f___________ H-r d- e-n f-a-k-o-n-r- ----------------------- Har du ein flaskeopnar? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? H-r-d----- kor-e-rekk--? H__ d_ e__ k____________ H-r d- e-n k-r-e-r-k-a-? ------------------------ Har du ein korketrekkar? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? K-ka- d- --p---i--e-ne ---ta? K____ d_ s____ i d____ g_____ K-k-r d- s-p-a i d-n-e g-y-a- ----------------------------- Kokar du suppa i denne gryta? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? S-ei--er----f--k-n---denn- -a--a? S_______ d_ f_____ i d____ p_____ S-e-k-e- d- f-s-e- i d-n-e p-n-a- --------------------------------- Steikjer du fisken i denne panna? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? Gri--ar d- --ø-s-ke----å---n-- g---l--? G______ d_ g_________ p_ d____ g_______ G-i-l-r d- g-ø-s-k-n- p- d-n-e g-i-l-n- --------------------------------------- Grillar du grønsakene på denne grillen? 0
Minä katan pöydän. Eg dek-je--bo---t. E_ d______ b______ E- d-k-j-r b-r-e-. ------------------ Eg dekkjer bordet. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Her -----i-a-e- -a--a-- ---ske-en-. H__ e_ k_______ g______ o_ s_______ H-r e- k-i-a-e- g-f-a-e o- s-e-e-e- ----------------------------------- Her er knivane, gaflane og skeiene. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. He--e--gl-sa- t----rka---o- --r-ie-----. H__ e_ g_____ t_________ o_ s___________ H-r e- g-a-a- t-l-e-k-n- o- s-r-i-t-a-e- ---------------------------------------- Her er glasa, tallerkane og serviettane. 0

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!