Lauseita

fi Small Talk 1   »   el Κουβεντούλα 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [είκοσι]

20 [eíkosi]

Κουβεντούλα 1

Koubentoúla 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Βο-ευ--ίτε! Β__________ Β-λ-υ-ε-τ-! ----------- Βολευτείτε! 0
Kou-ento-l--1 K__________ 1 K-u-e-t-ú-a 1 ------------- Koubentoúla 1
Olkaa kuin kotonanne. Σα- -το----τι -α-. Σ__ σ__ σ____ σ___ Σ-ν σ-ο σ-ί-ι σ-ς- ------------------ Σαν στο σπίτι σας. 0
Kou----o--a 1 K__________ 1 K-u-e-t-ú-a 1 ------------- Koubentoúla 1
Mitä te haluaisitte juoda? Τι ----έλατ---α-πι-ίτε; Τ_ θ_ θ_____ ν_ π______ Τ- θ- θ-λ-τ- ν- π-ε-τ-; ----------------------- Τι θα θέλατε να πιείτε; 0
Bo-eu-eít-! B__________ B-l-u-e-t-! ----------- Boleuteíte!
Pidättekö musiikista? Αγαπά-- τ- -ουσ-κή; Α______ τ_ μ_______ Α-α-ά-ε τ- μ-υ-ι-ή- ------------------- Αγαπάτε τη μουσική; 0
Boleut----! B__________ B-l-u-e-t-! ----------- Boleuteíte!
Minä pidän klassisesta musiikista. Μο- αρέσει -----σικ- -ου---ή. Μ__ α_____ η κ______ μ_______ Μ-υ α-έ-ε- η κ-α-ι-ή μ-υ-ι-ή- ----------------------------- Μου αρέσει η κλασική μουσική. 0
B---u-eí-e! B__________ B-l-u-e-t-! ----------- Boleuteíte!
Tässä ovat minun CD-levyni. Εδ- ε---- τα-C- μ--. Ε__ ε____ τ_ C_ μ___ Ε-ώ ε-ν-ι τ- C- μ-υ- -------------------- Εδώ είναι τα CD μου. 0
S-n sto--píti----. S__ s__ s____ s___ S-n s-o s-í-i s-s- ------------------ San sto spíti sas.
Soitatteko te jotain soitinta? Π--ζ-τε κάπ-ιο -ρ---ο; Π______ κ_____ ό______ Π-ί-ε-ε κ-π-ι- ό-γ-ν-; ---------------------- Παίζετε κάποιο όργανο; 0
S-n s-o spí-i ---. S__ s__ s____ s___ S-n s-o s-í-i s-s- ------------------ San sto spíti sas.
Tässä on minun kitarani. Ε------αι-- -ι-ά-α-μ-υ. Ε__ ε____ η κ_____ μ___ Ε-ώ ε-ν-ι η κ-θ-ρ- μ-υ- ----------------------- Εδώ είναι η κιθάρα μου. 0
S-- s-o-spíti----. S__ s__ s____ s___ S-n s-o s-í-i s-s- ------------------ San sto spíti sas.
Laulatteko te mielellänne? Σας α--σ---να -ραγ-υδά-ε; Σ__ α_____ ν_ τ__________ Σ-ς α-έ-ε- ν- τ-α-ο-δ-τ-; ------------------------- Σας αρέσει να τραγουδάτε; 0
T---h- ---l--- na -ie-te? T_ t__ t______ n_ p______ T- t-a t-é-a-e n- p-e-t-? ------------------------- Ti tha thélate na pieíte?
Onko teillä lapsia? Έχε-ε π-ι---; Έ____ π______ Έ-ε-ε π-ι-ι-; ------------- Έχετε παιδιά; 0
Ti t-- thél--e--a-pi-íte? T_ t__ t______ n_ p______ T- t-a t-é-a-e n- p-e-t-? ------------------------- Ti tha thélate na pieíte?
Onko teillä koira? Έχετε--κύλ-; Έ____ σ_____ Έ-ε-ε σ-ύ-ο- ------------ Έχετε σκύλο; 0
Ti-t-----él-te--a-pi--te? T_ t__ t______ n_ p______ T- t-a t-é-a-e n- p-e-t-? ------------------------- Ti tha thélate na pieíte?
Onko teillä kissa? Έχ-τ---ά-α; Έ____ γ____ Έ-ε-ε γ-τ-; ----------- Έχετε γάτα; 0
Ag----- t- mou--k-? A______ t_ m_______ A-a-á-e t- m-u-i-ḗ- ------------------- Agapáte tē mousikḗ?
Tässä ovat kirjani. Εδώ-ε-ναι τα--ι--ί- -ο-. Ε__ ε____ τ_ β_____ μ___ Ε-ώ ε-ν-ι τ- β-β-ί- μ-υ- ------------------------ Εδώ είναι τα βιβλία μου. 0
Ag---te-tē m-usik-? A______ t_ m_______ A-a-á-e t- m-u-i-ḗ- ------------------- Agapáte tē mousikḗ?
Luen juuri tätä kirjaa. Τώ-α-δ---ά-ω -υ-ό -- -----ο. Τ___ δ______ α___ τ_ β______ Τ-ρ- δ-α-ά-ω α-τ- τ- β-β-ί-. ---------------------------- Τώρα διαβάζω αυτό το βιβλίο. 0
A----t---- m--s---? A______ t_ m_______ A-a-á-e t- m-u-i-ḗ- ------------------- Agapáte tē mousikḗ?
Mitä te luette mielellänne? Τι σας-αρ-σ-ι-να--ι-βάζ-τ-; Τ_ σ__ α_____ ν_ δ_________ Τ- σ-ς α-έ-ε- ν- δ-α-ά-ε-ε- --------------------------- Τι σας αρέσει να διαβάζετε; 0
Mou-a-ése--- -l-si-------i--. M__ a_____ ē k______ m_______ M-u a-é-e- ē k-a-i-ḗ m-u-i-ḗ- ----------------------------- Mou arései ē klasikḗ mousikḗ.
Menettekö te mielellänne konserttiin? Σ---αρέσε- -α-πηγ-ί---ε-σ---υνα--ίε-; Σ__ α_____ ν_ π________ σ_ σ_________ Σ-ς α-έ-ε- ν- π-γ-ί-ε-ε σ- σ-ν-υ-ί-ς- ------------------------------------- Σας αρέσει να πηγαίνετε σε συναυλίες; 0
M-u ar-se- --kl----- mo--i--. M__ a_____ ē k______ m_______ M-u a-é-e- ē k-a-i-ḗ m-u-i-ḗ- ----------------------------- Mou arései ē klasikḗ mousikḗ.
Menettekö te mielellänne teatteriin? Σας ---σει--α--ηγ-ίνε-- στ- θέα---; Σ__ α_____ ν_ π________ σ__ θ______ Σ-ς α-έ-ε- ν- π-γ-ί-ε-ε σ-ο θ-α-ρ-; ----------------------------------- Σας αρέσει να πηγαίνετε στο θέατρο; 0
Mo- --és---ē-------- --u-ik-. M__ a_____ ē k______ m_______ M-u a-é-e- ē k-a-i-ḗ m-u-i-ḗ- ----------------------------- Mou arései ē klasikḗ mousikḗ.
Menettekö te mielellänne oopperaan? Σα- α---ε--να ------ετ--στ-- ---ρα; Σ__ α_____ ν_ π________ σ___ ό_____ Σ-ς α-έ-ε- ν- π-γ-ί-ε-ε σ-η- ό-ε-α- ----------------------------------- Σας αρέσει να πηγαίνετε στην όπερα; 0
E---e-nai--a-CD--o-. E__ e____ t_ C_ m___ E-ṓ e-n-i t- C- m-u- -------------------- Edṓ eínai ta CD mou.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kreikka (1-100) MP3 kreikka (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!