Lauseita

fi Small Talk 1   »   ka პატარა დიალოგი 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [ოცი]

20 [otsi]

პატარა დიალოგი 1

p'at'ara dialogi 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! მყ--რ-დ ---წყვე-! მ______ მ________ მ-უ-რ-დ მ-ე-ყ-ე-! ----------------- მყუდროდ მოეწყვეთ! 0
m---ro- -oet-'--e-! m______ m__________ m-u-r-d m-e-s-q-e-! ------------------- mqudrod moets'qvet!
Olkaa kuin kotonanne. თა-ი-ი-- იგ--ენ-თ- -ოგო-- --ხლ-ი! თ___ ი__ ი________ რ_____ ს______ თ-ვ- ი-ე ი-რ-ე-ი-, რ-გ-რ- ს-ხ-შ-! --------------------------------- თავი ისე იგრძენით, როგორც სახლში! 0
t--- is- i--dzen-t- --g---s -ak--s--! t___ i__ i_________ r______ s________ t-v- i-e i-r-z-n-t- r-g-r-s s-k-l-h-! ------------------------------------- tavi ise igrdzenit, rogorts sakhlshi!
Mitä te haluaisitte juoda? რ-ს --ლევთ? რ__ დ______ რ-ს დ-ლ-ვ-? ----------- რას დალევთ? 0
tavi-i-e--grd-enit, rog-r-s-sa--lshi! t___ i__ i_________ r______ s________ t-v- i-e i-r-z-n-t- r-g-r-s s-k-l-h-! ------------------------------------- tavi ise igrdzenit, rogorts sakhlshi!
Pidättekö musiikista? გ---ა---მ---კა? გ______ მ______ გ-ყ-ა-თ მ-ს-კ-? --------------- გიყვართ მუსიკა? 0
tav- ise igrdz-ni-,-rog--t- sa-h--h-! t___ i__ i_________ r______ s________ t-v- i-e i-r-z-n-t- r-g-r-s s-k-l-h-! ------------------------------------- tavi ise igrdzenit, rogorts sakhlshi!
Minä pidän klassisesta musiikista. მ--მიყ--რ- კ-ა-ი--რ- --ს-კ-. მ_ მ______ კ________ მ______ მ- მ-ყ-ა-ს კ-ა-ი-უ-ი მ-ს-კ-. ---------------------------- მე მიყვარს კლასიკური მუსიკა. 0
r-- da-ev-? r__ d______ r-s d-l-v-? ----------- ras dalevt?
Tässä ovat minun CD-levyni. აი,----ი -ისკ-ბი. ა__ ჩ___ დ_______ ა-, ჩ-მ- დ-ს-ე-ი- ----------------- აი, ჩემი დისკები. 0
r-----le-t? r__ d______ r-s d-l-v-? ----------- ras dalevt?
Soitatteko te jotain soitinta? უ--ავთ-რ-მელიმე ინ---უ----ზ-? უ_____ რ_______ ი____________ უ-რ-ვ- რ-მ-ლ-მ- ი-ს-რ-მ-ნ-ზ-? ----------------------------- უკრავთ რომელიმე ინსტრუმენტზე? 0
r-s--a-e--? r__ d______ r-s d-l-v-? ----------- ras dalevt?
Tässä on minun kitarani. ა--------გ-ტა--. ა__ ჩ___ გ______ ა-, ჩ-მ- გ-ტ-რ-. ---------------- აი, ჩემი გიტარა. 0
g-q------us-k-a? g______ m_______ g-q-a-t m-s-k-a- ---------------- giqvart musik'a?
Laulatteko te mielellänne? გი----თ-ს---ერ-? გ______ ს_______ გ-ყ-ა-თ ს-მ-ე-ა- ---------------- გიყვართ სიმღერა? 0
me miqvar---'l---k-u---mu--k'a. m_ m______ k__________ m_______ m- m-q-a-s k-l-s-k-u-i m-s-k-a- ------------------------------- me miqvars k'lasik'uri musik'a.
Onko teillä lapsia? ბა-შ-ები ---გ-ავთ? ბ_______ თ_ გ_____ ბ-ვ-ვ-ბ- თ- გ-ა-თ- ------------------ ბავშვები თუ გყავთ? 0
a---c--m- d-----b-. a__ c____ d________ a-, c-e-i d-s-'-b-. ------------------- ai, chemi disk'ebi.
Onko teillä koira? ძა----თ--გყავ-? ძ____ თ_ გ_____ ძ-ღ-ი თ- გ-ა-თ- --------------- ძაღლი თუ გყავთ? 0
u--r-v--r--e---- --st-r-ment'-e? u______ r_______ i______________ u-'-a-t r-m-l-m- i-s-'-u-e-t-z-? -------------------------------- uk'ravt romelime inst'rument'ze?
Onko teillä kissa? კ------ -ყავ-? კ___ თ_ გ_____ კ-ტ- თ- გ-ა-თ- -------------- კატა თუ გყავთ? 0
ai- c-emi-g-t'a-a. a__ c____ g_______ a-, c-e-i g-t-a-a- ------------------ ai, chemi git'ara.
Tässä ovat kirjani. ა------- წ--ნ---. ა__ ჩ___ წ_______ ა-, ჩ-მ- წ-გ-ე-ი- ----------------- აი, ჩემი წიგნები. 0
g--va-- s---he-a? g______ s________ g-q-a-t s-m-h-r-? ----------------- giqvart simghera?
Luen juuri tätä kirjaa. ამჟ-მა- -მ--იგ-- ვკ-თხულ-ბ. ა______ ა_ წ____ ვ_________ ა-ჟ-მ-დ ა- წ-გ-ს ვ-ი-ხ-ლ-ბ- --------------------------- ამჟამად ამ წიგნს ვკითხულობ. 0
gi-v-----im--e-a? g______ s________ g-q-a-t s-m-h-r-? ----------------- giqvart simghera?
Mitä te luette mielellänne? რი-ი ----ვ- გიყ-ა-თ? რ___ კ_____ გ_______ რ-ს- კ-თ-ვ- გ-ყ-ა-თ- -------------------- რისი კითხვა გიყვართ? 0
g-q-ar--sim---ra? g______ s________ g-q-a-t s-m-h-r-? ----------------- giqvart simghera?
Menettekö te mielellänne konserttiin? გ---ა-თ-კონცე--ზ- ს-არული? გ______ კ________ ს_______ გ-ყ-ა-თ კ-ნ-ე-ტ-ე ს-ა-უ-ი- -------------------------- გიყვართ კონცერტზე სიარული? 0
bavshv-b--t--g--vt? b________ t_ g_____ b-v-h-e-i t- g-a-t- ------------------- bavshvebi tu gqavt?
Menettekö te mielellänne teatteriin? გიყ-არ- თეა-რში ს--რ--ი? გ______ თ______ ს_______ გ-ყ-ა-თ თ-ა-რ-ი ს-ა-უ-ი- ------------------------ გიყვართ თეატრში სიარული? 0
ba-shv--i tu-g--v-? b________ t_ g_____ b-v-h-e-i t- g-a-t- ------------------- bavshvebi tu gqavt?
Menettekö te mielellänne oopperaan? გ--ვ--თ ო--რ-----ი---ლი? გ______ ო______ ს_______ გ-ყ-ა-თ ო-ე-ა-ი ს-ა-უ-ი- ------------------------ გიყვართ ოპერაში სიარული? 0
b----vebi--- -q-vt? b________ t_ g_____ b-v-h-e-i t- g-a-t- ------------------- bavshvebi tu gqavt?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + gruusia (1-100) MP3 gruusia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!