Lauseita

fi Small Talk 1   »   mr गप्पा १

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

२० [वीस]

20 [Vīsa]

गप्पा १

gappā 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi marathi Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! आरा----बसा. आ___ ब__ आ-ा-ा- ब-ा- ----------- आरामात बसा. 0
gapp--1 g____ 1 g-p-ā 1 ------- gappā 1
Olkaa kuin kotonanne. आ--ेच-घ- समज-. आ___ घ_ स___ आ-ल-च घ- स-ज-. -------------- आपलेच घर समजा. 0
g---ā 1 g____ 1 g-p-ā 1 ------- gappā 1
Mitä te haluaisitte juoda? आपण क---प-णा-? आ__ का_ पि___ आ-ण क-य प-ण-र- -------------- आपण काय पिणार? 0
ā-ā-ā----a-ā. ā______ b____ ā-ā-ā-a b-s-. ------------- ārāmāta basā.
Pidättekö musiikista? आ--्-ाला--ं--त ---ते -ा? आ____ सं__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- स-ग-त आ-ड-े क-? ------------------------ आपल्याला संगीत आवडते का? 0
ā--m-ta b--ā. ā______ b____ ā-ā-ā-a b-s-. ------------- ārāmāta basā.
Minä pidän klassisesta musiikista. मल- शास---र-य-संग-त आ-ड--. म_ शा____ सं__ आ____ म-ा श-स-त-र-य स-ग-त आ-ड-े- -------------------------- मला शास्त्रीय संगीत आवडते. 0
ā-ā-āta -as-. ā______ b____ ā-ā-ā-a b-s-. ------------- ārāmāta basā.
Tässä ovat minun CD-levyni. ह--ा-माझ----स--- आ--त. ह्_ मा__ सी_ आ___ ह-य- म-झ-य- स-ड- आ-े-. ---------------------- ह्या माझ्या सीडी आहेत. 0
Ā--lēc- -h--a ------. Ā______ g____ s______ Ā-a-ē-a g-a-a s-m-j-. --------------------- Āpalēca ghara samajā.
Soitatteko te jotain soitinta? आपण-को--े व-द-य -ाज----का? आ__ को__ वा__ वा___ का_ आ-ण क-ण-े व-द-य व-ज-त- क-? -------------------------- आपण कोणते वाद्य वाजवता का? 0
Ā--lēc- -h-ra -am-j-. Ā______ g____ s______ Ā-a-ē-a g-a-a s-m-j-. --------------------- Āpalēca ghara samajā.
Tässä on minun kitarani. ह- मा-- --ट-- ---. हे मा_ गि__ आ__ ह- म-झ- ग-ट-र आ-े- ------------------ हे माझे गिटार आहे. 0
Ā-a---- --a-a sam---. Ā______ g____ s______ Ā-a-ē-a g-a-a s-m-j-. --------------------- Āpalēca ghara samajā.
Laulatteko te mielellänne? आपल्य--- ग-णे गायल--आव-त---ा? आ____ गा_ गा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- ग-ण- ग-य-ा आ-ड-े क-? ----------------------------- आपल्याला गाणे गायला आवडते का? 0
Ā---a --y- -i--r-? Ā____ k___ p______ Ā-a-a k-y- p-ṇ-r-? ------------------ Āpaṇa kāya piṇāra?
Onko teillä lapsia? आ--्--ला मुल---हेत -ा? आ____ मु_ आ__ का_ आ-ल-य-ल- म-ल- आ-े- क-? ---------------------- आपल्याला मुले आहेत का? 0
Āpaṇ- -āya ---ā-a? Ā____ k___ p______ Ā-a-a k-y- p-ṇ-r-? ------------------ Āpaṇa kāya piṇāra?
Onko teillä koira? आपल्य---े --त्रा आहे का? आ_____ कु__ आ_ का_ आ-ल-य-क-े क-त-र- आ-े क-? ------------------------ आपल्याकडे कुत्रा आहे का? 0
Ā--ṇa--ā----iṇā--? Ā____ k___ p______ Ā-a-a k-y- p-ṇ-r-? ------------------ Āpaṇa kāya piṇāra?
Onko teillä kissa? आ--्य--डे मां-र -ह---ा? आ_____ मां__ आ_ का_ आ-ल-य-क-े म-ं-र आ-े क-? ----------------------- आपल्याकडे मांजर आहे का? 0
Āpal--lā --ṅ---a-āv---tē --? Ā_______ s______ ā______ k__ Ā-a-y-l- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē k-? ---------------------------- Āpalyālā saṅgīta āvaḍatē kā?
Tässä ovat kirjani. ही ---ी--ुस-त-े ---त. ही मा_ पु___ आ___ ह- म-झ- प-स-त-े आ-े-. --------------------- ही माझी पुस्तके आहेत. 0
Ā---y--ā-s-ṅgīt---va--tē --? Ā_______ s______ ā______ k__ Ā-a-y-l- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē k-? ---------------------------- Āpalyālā saṅgīta āvaḍatē kā?
Luen juuri tätä kirjaa. मी सध्-ा -े -ु-्त- -ा-त---े. मी स__ हे पु___ वा__ आ__ म- स-्-ा ह- प-स-त- व-च- आ-े- ---------------------------- मी सध्या हे पुस्तक वाचत आहे. 0
Ā-a-yāl- saṅ-ī-a -vaḍat- --? Ā_______ s______ ā______ k__ Ā-a-y-l- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē k-? ---------------------------- Āpalyālā saṅgīta āvaḍatē kā?
Mitä te luette mielellänne? आप-्याला--ा--वा--यल--आव-ते? आ____ का_ वा___ आ____ आ-ल-य-ल- क-य व-च-य-ा आ-ड-े- --------------------------- आपल्याला काय वाचायला आवडते? 0
Malā ś--trī---saṅg-t- -va--tē. M___ ś_______ s______ ā_______ M-l- ś-s-r-y- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē- ------------------------------ Malā śāstrīya saṅgīta āvaḍatē.
Menettekö te mielellänne konserttiin? आपल--ाल---ं--त---फलील- -ा-ल------- --? आ____ सं__ मै___ जा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- स-ग-त म-फ-ी-ा ज-य-ा आ-ड-े क-? -------------------------------------- आपल्याला संगीत मैफलीला जायला आवडते का? 0
M--ā----tr--a s-ṅ-ī---ā-aḍa--. M___ ś_______ s______ ā_______ M-l- ś-s-r-y- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē- ------------------------------ Malā śāstrīya saṅgīta āvaḍatē.
Menettekö te mielellänne teatteriin? आ-ल्य-ल---ा-- प--य---/-न-टक-ा-जा-ल- आ-ड-----? आ____ ना__ प___ / ना___ जा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- न-ट- प-ा-ल- / न-ट-ल- ज-य-ा आ-ड-े क-? --------------------------------------------- आपल्याला नाटक पहायला / नाटकला जायला आवडते का? 0
M-l--ś--t-īy----ṅgīta -va--t-. M___ ś_______ s______ ā_______ M-l- ś-s-r-y- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē- ------------------------------ Malā śāstrīya saṅgīta āvaḍatē.
Menettekö te mielellänne oopperaan? आ-ल--ाला--ंगी-ि---ा ज-य-- ------का? आ____ सं____ जा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- स-ग-त-क-ल- ज-य-ा आ-ड-े क-? ----------------------------------- आपल्याला संगीतिकेला जायला आवडते का? 0
Hyā--ājhy- -ī-ī--h---. H__ m_____ s___ ā_____ H-ā m-j-y- s-ḍ- ā-ē-a- ---------------------- Hyā mājhyā sīḍī āhēta.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + marathi (1-100) MP3 marathi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!