Lauseita

fi Small Talk 1   »   mr गप्पा १

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

२० [वीस]

20 [Vīsa]

गप्पा १

gappā 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi marathi Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! आ-ा-ात-बस-. आ___ ब__ आ-ा-ा- ब-ा- ----------- आरामात बसा. 0
ga-p--1 g____ 1 g-p-ā 1 ------- gappā 1
Olkaa kuin kotonanne. आ--ेच -र---ज-. आ___ घ_ स___ आ-ल-च घ- स-ज-. -------------- आपलेच घर समजा. 0
g--pā-1 g____ 1 g-p-ā 1 ------- gappā 1
Mitä te haluaisitte juoda? आप--का--प---र? आ__ का_ पि___ आ-ण क-य प-ण-र- -------------- आपण काय पिणार? 0
ā--māta-ba--. ā______ b____ ā-ā-ā-a b-s-. ------------- ārāmāta basā.
Pidättekö musiikista? आप-्-ाल--संग-त आ--ते--ा? आ____ सं__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- स-ग-त आ-ड-े क-? ------------------------ आपल्याला संगीत आवडते का? 0
ār---ta -a-ā. ā______ b____ ā-ā-ā-a b-s-. ------------- ārāmāta basā.
Minä pidän klassisesta musiikista. मल- -ास्त-र-य संग-त आ-ड-े. म_ शा____ सं__ आ____ म-ा श-स-त-र-य स-ग-त आ-ड-े- -------------------------- मला शास्त्रीय संगीत आवडते. 0
ār--ā-a -as-. ā______ b____ ā-ā-ā-a b-s-. ------------- ārāmāta basā.
Tässä ovat minun CD-levyni. ह्-- -ा--या --ड----ेत. ह्_ मा__ सी_ आ___ ह-य- म-झ-य- स-ड- आ-े-. ---------------------- ह्या माझ्या सीडी आहेत. 0
Ā-alē----------ama--. Ā______ g____ s______ Ā-a-ē-a g-a-a s-m-j-. --------------------- Āpalēca ghara samajā.
Soitatteko te jotain soitinta? आपण कोण-- वा-्य-वाज--ा---? आ__ को__ वा__ वा___ का_ आ-ण क-ण-े व-द-य व-ज-त- क-? -------------------------- आपण कोणते वाद्य वाजवता का? 0
Āpa-ēca-ghara--amajā. Ā______ g____ s______ Ā-a-ē-a g-a-a s-m-j-. --------------------- Āpalēca ghara samajā.
Tässä on minun kitarani. हे-मा-े --टार-आ-े. हे मा_ गि__ आ__ ह- म-झ- ग-ट-र आ-े- ------------------ हे माझे गिटार आहे. 0
Ā--l-c--g--ra-samaj-. Ā______ g____ s______ Ā-a-ē-a g-a-a s-m-j-. --------------------- Āpalēca ghara samajā.
Laulatteko te mielellänne? आ-ल----ा-ग-ण--ग-यला -वडते का? आ____ गा_ गा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- ग-ण- ग-य-ा आ-ड-े क-? ----------------------------- आपल्याला गाणे गायला आवडते का? 0
Āp--a -ā---pi-āra? Ā____ k___ p______ Ā-a-a k-y- p-ṇ-r-? ------------------ Āpaṇa kāya piṇāra?
Onko teillä lapsia? आपल्याल- -ु-- -हे- -ा? आ____ मु_ आ__ का_ आ-ल-य-ल- म-ल- आ-े- क-? ---------------------- आपल्याला मुले आहेत का? 0
Ā--ṇ----y- p-ṇār-? Ā____ k___ p______ Ā-a-a k-y- p-ṇ-r-? ------------------ Āpaṇa kāya piṇāra?
Onko teillä koira? आप--य--ड- --त-र- -हे---? आ_____ कु__ आ_ का_ आ-ल-य-क-े क-त-र- आ-े क-? ------------------------ आपल्याकडे कुत्रा आहे का? 0
Āp--a-k-y-----ā-a? Ā____ k___ p______ Ā-a-a k-y- p-ṇ-r-? ------------------ Āpaṇa kāya piṇāra?
Onko teillä kissa? आ-----कड--म-ं-र--हे क-? आ_____ मां__ आ_ का_ आ-ल-य-क-े म-ं-र आ-े क-? ----------------------- आपल्याकडे मांजर आहे का? 0
Āpaly--ā-sa-g--a ----a-ē kā? Ā_______ s______ ā______ k__ Ā-a-y-l- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē k-? ---------------------------- Āpalyālā saṅgīta āvaḍatē kā?
Tässä ovat kirjani. ही------पुस्--े ----. ही मा_ पु___ आ___ ह- म-झ- प-स-त-े आ-े-. --------------------- ही माझी पुस्तके आहेत. 0
Āpa--ālā -aṅ-īt--āva-a-ē-k-? Ā_______ s______ ā______ k__ Ā-a-y-l- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē k-? ---------------------------- Āpalyālā saṅgīta āvaḍatē kā?
Luen juuri tätä kirjaa. मी--ध-या-ह- -ुस्---व-चत-आ--. मी स__ हे पु___ वा__ आ__ म- स-्-ा ह- प-स-त- व-च- आ-े- ---------------------------- मी सध्या हे पुस्तक वाचत आहे. 0
Ā---yā---sa-gī-a -va-a-- --? Ā_______ s______ ā______ k__ Ā-a-y-l- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē k-? ---------------------------- Āpalyālā saṅgīta āvaḍatē kā?
Mitä te luette mielellänne? आपल्--ल- क-- -ाचाय---आव-ते? आ____ का_ वा___ आ____ आ-ल-य-ल- क-य व-च-य-ा आ-ड-े- --------------------------- आपल्याला काय वाचायला आवडते? 0
M-l- śā--rī-----ṅ-īt--āvaḍat-. M___ ś_______ s______ ā_______ M-l- ś-s-r-y- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē- ------------------------------ Malā śāstrīya saṅgīta āvaḍatē.
Menettekö te mielellänne konserttiin? आ-ल्-ाल--स--ीत ----ी-ा-ज---ा--व--े का? आ____ सं__ मै___ जा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- स-ग-त म-फ-ी-ा ज-य-ा आ-ड-े क-? -------------------------------------- आपल्याला संगीत मैफलीला जायला आवडते का? 0
Malā ---t---- sa----- āvaḍa--. M___ ś_______ s______ ā_______ M-l- ś-s-r-y- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē- ------------------------------ Malā śāstrīya saṅgīta āvaḍatē.
Menettekö te mielellänne teatteriin? आप-्याला न--क पहा----/---ट--ा-ज-यला --ड-े का? आ____ ना__ प___ / ना___ जा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- न-ट- प-ा-ल- / न-ट-ल- ज-य-ा आ-ड-े क-? --------------------------------------------- आपल्याला नाटक पहायला / नाटकला जायला आवडते का? 0
M--ā ś----īy- --ṅ-----ā--ḍ--ē. M___ ś_______ s______ ā_______ M-l- ś-s-r-y- s-ṅ-ī-a ā-a-a-ē- ------------------------------ Malā śāstrīya saṅgīta āvaḍatē.
Menettekö te mielellänne oopperaan? आप-----ा --ग--िक--ा----ल- आवडत- -ा? आ____ सं____ जा__ आ___ का_ आ-ल-य-ल- स-ग-त-क-ल- ज-य-ा आ-ड-े क-? ----------------------------------- आपल्याला संगीतिकेला जायला आवडते का? 0
Hyā m----ā --ḍī āh-ta. H__ m_____ s___ ā_____ H-ā m-j-y- s-ḍ- ā-ē-a- ---------------------- Hyā mājhyā sīḍī āhēta.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + marathi (1-100) MP3 marathi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!