Lauseita

fi Small Talk 1   »   nn Småprat 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tjue]

Småprat 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! S---de- ned! S__ d__ n___ S-å d-g n-d- ------------ Slå deg ned! 0
Olkaa kuin kotonanne. Fø--------m-he-me! F__ d__ s__ h_____ F-l d-g s-m h-i-e- ------------------ Føl deg som heime! 0
Mitä te haluaisitte juoda? K-a-vil-du-h-----rik--? K__ v__ d_ h_ å d______ K-a v-l d- h- å d-i-k-? ----------------------- Kva vil du ha å drikke? 0
Pidättekö musiikista? Li-ar-du m----k? L____ d_ m______ L-k-r d- m-s-k-? ---------------- Likar du musikk? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Eg ----r k--s-is- -us---. E_ l____ k_______ m______ E- l-k-r k-a-s-s- m-s-k-. ------------------------- Eg likar klassisk musikk. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. He- e- ---an--m-ne. H__ e_ C_____ m____ H-r e- C---n- m-n-. ------------------- Her er CD-ane mine. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Sp---r du eit---stru-ent? S_____ d_ e__ i__________ S-e-a- d- e-t i-s-r-m-n-? ------------------------- Spelar du eit instrument? 0
Tässä on minun kitarani. He- -------r-- --n. H__ e_ g______ m___ H-r e- g-t-r-n m-n- ------------------- Her er gitaren min. 0
Laulatteko te mielellänne? Li-a--du å--y-g-e? L____ d_ å s______ L-k-r d- å s-n-j-? ------------------ Likar du å syngje? 0
Onko teillä lapsia? Har -u--or-? H__ d_ b____ H-r d- b-r-? ------------ Har du born? 0
Onko teillä koira? H----u hund? H__ d_ h____ H-r d- h-n-? ------------ Har du hund? 0
Onko teillä kissa? H----u -att? H__ d_ k____ H-r d- k-t-? ------------ Har du katt? 0
Tässä ovat kirjani. He---- --kene m-ne. H__ e_ b_____ m____ H-r e- b-k-n- m-n-. ------------------- Her er bøkene mine. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E--l-- d-n---b--a--o. E_ l__ d____ b___ n__ E- l-s d-n-e b-k- n-. --------------------- Eg les denne boka no. 0
Mitä te luette mielellänne? Kva-l-kar du-å-l-se? K__ l____ d_ å l____ K-a l-k-r d- å l-s-? -------------------- Kva likar du å lese? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? L---r -- å ---på k-n--rt? L____ d_ å g_ p_ k_______ L-k-r d- å g- p- k-n-e-t- ------------------------- Likar du å gå på konsert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Li-ar d- å gå på-t-a---? L____ d_ å g_ p_ t______ L-k-r d- å g- p- t-a-e-? ------------------------ Likar du å gå på teater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? L--a- du å g- i o----en? L____ d_ å g_ i o_______ L-k-r d- å g- i o-e-a-n- ------------------------ Likar du å gå i operaen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!