Lauseita

fi Small Talk 1   »   sk Krátky rozhovor 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvadsať]

Krátky rozhovor 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! U---te--i -o--d-i-! U_____ s_ p________ U-o-t- s- p-h-d-i-! ------------------- Urobte si pohodlie! 0
Olkaa kuin kotonanne. Cí------ a-o --ma! C____ s_ a__ d____ C-ť-e s- a-o d-m-! ------------------ Cíťte sa ako doma! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Čo-si--á-e--a-----e? Č_ s_ d___ n_ p_____ Č- s- d-t- n- p-t-e- -------------------- Čo si dáte na pitie? 0
Pidättekö musiikista? Má---r-- /-ra-a--u--u? M___ r__ / r___ h_____ M-t- r-d / r-d- h-d-u- ---------------------- Máte rád / rada hudbu? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. P------ -- -lasická ---b-. P___ s_ m_ k_______ h_____ P-č- s- m- k-a-i-k- h-d-a- -------------------------- Páči sa mi klasická hudba. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. T--sú--oje---. T_ s_ m___ C__ T- s- m-j- C-. -------------- Tu sú moje CD. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Hr-t--n--n-ja-ý------n--n-str-j? H____ n_ n_____ h______ n_______ H-á-e n- n-j-k- h-d-b-ý n-s-r-j- -------------------------------- Hráte na nejaký hudobný nástroj? 0
Tässä on minun kitarani. T-----mo----i-a-a. T_ j_ m___ g______ T- j- m-j- g-t-r-. ------------------ Tu je moja gitara. 0
Laulatteko te mielellänne? Spie-a-- -ád / r-da? S_______ r__ / r____ S-i-v-t- r-d / r-d-? -------------------- Spievate rád / rada? 0
Onko teillä lapsia? M-te-det-? M___ d____ M-t- d-t-? ---------- Máte deti? 0
Onko teillä koira? Má---p-a? M___ p___ M-t- p-a- --------- Máte psa? 0
Onko teillä kissa? M----mačk-? M___ m_____ M-t- m-č-u- ----------- Máte mačku? 0
Tässä ovat kirjani. Tu -ú -oj- --ihy. T_ s_ m___ k_____ T- s- m-j- k-i-y- ----------------- Tu sú moje knihy. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Pr-v---ítam----o-kni--. P____ č____ t___ k_____ P-á-e č-t-m t-t- k-i-u- ----------------------- Práve čítam túto knihu. 0
Mitä te luette mielellänne? Čo--ád - ra-a--í-a-e? Č_ r__ / r___ č______ Č- r-d / r-d- č-t-t-? --------------------- Čo rád / rada čítate? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Rád --r-da---vš-e--j--e -oncer-y? R__ / r___ n___________ k________ R-d / r-d- n-v-t-v-j-t- k-n-e-t-? --------------------------------- Rád / rada navštevujete koncerty? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Rád-/-ra----ho-i---te ----ivadl-? R__ / r___ c_________ d_ d_______ R-d / r-d- c-o-i-v-t- d- d-v-d-a- --------------------------------- Rád / rada chodievate do divadla? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Rá- / r-d--c---i--ate-d- -p-ry? R__ / r___ c_________ d_ o_____ R-d / r-d- c-o-i-v-t- d- o-e-y- ------------------------------- Rád / rada chodievate do opery? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!