Lauseita

fi Small Talk 3   »   sr Ћаскање 3

22 [kaksikymmentäkaksi]

Small Talk 3

Small Talk 3

22 [двадесет и два]

22 [dvadeset i dva]

Ћаскање 3

Ćaskanje 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Poltatteko te? П-ш-те --? П_____ л__ П-ш-т- л-? ---------- Пушите ли? 0
C---kanje 3 Ć_______ 3 C-a-k-n-e 3 ----------- Ćaskanje 3
Ennen kyllä. П-е---. П__ д__ П-е д-. ------- Пре да. 0
C--s-a-j--3 Ć_______ 3 C-a-k-n-e 3 ----------- Ćaskanje 3
Mutta nyt minä en enää polta. Ал----да-в--е-не-п--им. А__ с___ в___ н_ п_____ А-и с-д- в-ш- н- п-ш-м- ----------------------- Али сада више не пушим. 0
Pu--t- --? P_____ l__ P-š-t- l-? ---------- Pušite li?
Häiritseekö teitä jos poltan? С-ета-ли ----ак- -а ---и-? С____ л_ В__ а__ ј_ п_____ С-е-а л- В-м а-о ј- п-ш-м- -------------------------- Смета ли Вам ако ја пушим? 0
P--it---i? P_____ l__ P-š-t- l-? ---------- Pušite li?
Ei, ehdottomasti ei. Н---а-с-л-т---н-. Н__ а________ н__ Н-, а-с-л-т-о н-. ----------------- Не, апсолутно не. 0
P--i---l-? P_____ l__ P-š-t- l-? ---------- Pušite li?
Se ei haittaa minua. Не см-т--м-. Н_ с____ м__ Н- с-е-а м-. ------------ Не смета ми. 0
Pr--da. P__ d__ P-e d-. ------- Pre da.
Juotteko jotain? Хоћ-т--ли-по--ти не--о? Х_____ л_ п_____ н_____ Х-ћ-т- л- п-п-т- н-ш-о- ----------------------- Хоћете ли попити нешто? 0
P-- d-. P__ d__ P-e d-. ------- Pre da.
Konjakkia? Један к-ња-? Ј____ к_____ Ј-д-н к-њ-к- ------------ Један коњак? 0
P-e d-. P__ d__ P-e d-. ------- Pre da.
Ei, mieluummin olutta. Н-,------е---во. Н__ р_____ п____ Н-, р-д-ј- п-в-. ---------------- Не, радије пиво. 0
A-i-sa-- --š---e p-šim. A__ s___ v___ n_ p_____ A-i s-d- v-š- n- p-š-m- ----------------------- Ali sada više ne pušim.
Matkustatteko paljon? П--ујете ли-м-ого? П_______ л_ м_____ П-т-ј-т- л- м-о-о- ------------------ Путујете ли много? 0
Ali s-d--viš--n- pu-im. A__ s___ v___ n_ p_____ A-i s-d- v-š- n- p-š-m- ----------------------- Ali sada više ne pušim.
Kyllä, useimmiten ne ovat työmatkoja. Да, в---ном ----о посл------у--в---. Д__ в______ с_ т_ п_______ п________ Д-, в-ћ-н-м с- т- п-с-о-н- п-т-в-њ-. ------------------------------------ Да, већином су то пословна путовања. 0
A-i -ada --------puš--. A__ s___ v___ n_ p_____ A-i s-d- v-š- n- p-š-m- ----------------------- Ali sada više ne pušim.
Mutta nyt olemme täällä lomalla. А-и -ада см- --де-на -од-шњем-од-ор-. А__ с___ с__ о___ н_ г_______ о______ А-и с-д- с-о о-д- н- г-д-ш-е- о-м-р-. ------------------------------------- Али сада смо овде на годишњем одмору. 0
Smeta -i--a- -------pu--m? S____ l_ V__ a__ j_ p_____ S-e-a l- V-m a-o j- p-š-m- -------------------------- Smeta li Vam ako ja pušim?
Mikä kuumuus! К------рући-а! К____ в_______ К-к-а в-у-и-а- -------------- Каква врућина! 0
Sme-a-li-V-m --o----p-š-m? S____ l_ V__ a__ j_ p_____ S-e-a l- V-m a-o j- p-š-m- -------------------------- Smeta li Vam ako ja pušim?
Kyllä, tänään on oikein kuuma. Да, -ан-с ј- ст-а----в--ћ-. Д__ д____ ј_ с______ в_____ Д-, д-н-с ј- с-в-р-о в-у-е- --------------------------- Да, данас је стварно вруће. 0
S-eta -i---m-a-o -a p-šim? S____ l_ V__ a__ j_ p_____ S-e-a l- V-m a-o j- p-š-m- -------------------------- Smeta li Vam ako ja pušim?
Mennään parvekkeelle. Хај-ем- на-бал-о-. Х______ н_ б______ Х-ј-е-о н- б-л-о-. ------------------ Хајдемо на балкон. 0
N-,-ap--lutno n-. N__ a________ n__ N-, a-s-l-t-o n-. ----------------- Ne, apsolutno ne.
Huomenna täällä on bileet. Су--а ------е-б--и -а-ава. С____ ћ_ о___ б___ з______ С-т-а ћ- о-д- б-т- з-б-в-. -------------------------- Сутра ће овде бити забава. 0
Ne, a-so-utno---. N__ a________ n__ N-, a-s-l-t-o n-. ----------------- Ne, apsolutno ne.
Tuletteko tekin? Хо---е-л-------доћи-? Х_____ л_ и В_ д_____ Х-ћ-т- л- и В- д-ћ-?- --------------------- Хоћете ли и Ви доћи?? 0
Ne- apso--t-o -e. N__ a________ n__ N-, a-s-l-t-o n-. ----------------- Ne, apsolutno ne.
Kyllä, meidät on myös kutsuttu. Д----и--мо та-ође-по-в--и. Д__ м_ с__ т_____ п_______ Д-, м- с-о т-к-ђ- п-з-а-и- -------------------------- Да, ми смо такође позвани. 0
N- smeta---. N_ s____ m__ N- s-e-a m-. ------------ Ne smeta mi.

Kieli ja kirjoitus

Jokaista kieltä käytetään ihmisten välisessä viestinnässä. Kun puhumme, ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme. Kun teemme niin, emme aina noudata kielemme sääntöjä. Käytämme omaa kieltämme, arkikieltämme. Kieli on erilaista kirjoitettuna. Silloin siinä esiintyvät kaikki kielemme säännöt. Kirjoitus tekee kielestä todellisen kielen. Se tekee kielestä näkyvän. Kirjoituksen avulla on siirretty tuhansien vuosien tietämys jälkipolville. Siksi kirjoitus on jokaisen kehittyneen kulttuurin perusta. Ensimmäinen kirjoitusmuoto keksittiin yli 5 000 vuotta sitten. Se oli sumeerien nuolenpääkirjoitus. Kirjoitus oli kaiverrettu savilaattoihin. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä käytettiin lähes 3000 vuoden ajan. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfit olivat olemassa suunnilleen yhtä kauan. Lukemattomat tiedemiehet ovat omistautuneet niiden tutkimukseen. Hieroglyfit edustavat suhteellisen monimutkaista kirjoitusjärjestelmää. Ne keksittiin kuitenkin todennäköisemmin hyvin yksinkertaisesta syystä. Silloinen Egypti oli suunnattoman suuri kuningaskunta, jossa oli paljon asukkaita. Jokapäiväinen elämä ja ennen kaikkea taloudellinen järjestelmä piti organisoida. Verot ja kirjanpito täytyi hallita tehokkaasti. Tätä tarkoitusta varten muinaiset egyptiläiset kehittivät graafiset merkkinsä. Aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä on puolestaan peräisin sumeereilta. Jokainen kirjoitusjärjestelmä paljastaa paljon sitä käyttävistä ihmisistä. Sen lisäksi jokaisen maan luonteenomaiset piirteet näkyvät sen kirjoituksesta. Valitettavasti käsinkirjoituksen taide on katoamassa. Nykyaikainen teknologia tekee siitä melkein tarpeetonta. Siis älä vain puhu, jatka myös kirjoittamista!