Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   lt (Užsienio) kalbų mokymasis

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dvidešimt trys]

(Užsienio) kalbų mokymasis

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K-r--jūs- mokėt---is-a---k-l-os? K__ (____ m______ i_____ k______ K-r (-ū-) m-k-t-s i-p-n- k-l-o-? -------------------------------- Kur (jūs) mokėtės ispanų kalbos? 0
Osaatteko myös portugalia? Ar---k-----r-portu--lų k-lb-? A_ m_____ i_ p________ k_____ A- m-k-t- i- p-r-u-a-ų k-l-ą- ----------------------------- Ar mokate ir portugalų kalbą? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. T---,-(aš- m--u--- ---- t-ek-ita-i-kai. T____ (___ m___ i_ š___ t___ i_________ T-i-, (-š- m-k- i- š-e- t-e- i-a-i-k-i- --------------------------------------- Taip, (aš) moku ir šiek tiek itališkai. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. M-n--t---o- jūs ---bate l--ai--era-. M__ a______ j__ k______ l____ g_____ M-n a-r-d-, j-s k-l-a-e l-b-i g-r-i- ------------------------------------ Man atrodo, jūs kalbate labai gerai. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Š-o--k-l--s-gana--a--ši-s. Š___ k_____ g___ p________ Š-o- k-l-o- g-n- p-n-š-o-. -------------------------- Šios kalbos gana panašios. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Aš-j-s-lab-- -e--i----r-ntu. A_ j__ l____ g____ s________ A- j-s l-b-i g-r-i s-p-a-t-. ---------------------------- Aš jus labai gerai suprantu. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Be- r---t-----k-l--ti--ra--u-k-. B__ r_____ i_ k______ y__ s_____ B-t r-š-t- i- k-l-ė-i y-a s-n-u- -------------------------------- Bet rašyti ir kalbėti yra sunku. 0
Minä teen vielä monta virhettä. A--d-r -a-g k-aidų------. A_ d__ d___ k_____ d_____ A- d-r d-u- k-a-d- d-r-u- ------------------------- Aš dar daug klaidų darau. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Pra--u-m--- --sa-a--at-i----. P_____ m___ v_____ p_________ P-a-a- m-n- v-s-d- p-t-i-y-i- ----------------------------- Prašau mane visada pataisyti. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Jū-ų --rt-s (yra---isa- --r-. J___ t_____ (____ v____ g____ J-s- t-r-i- (-r-) v-s-i g-r-. ----------------------------- Jūsų tartis (yra) visai gera. 0
Teillä on pieni aksentti. Jū----r--- -ed--elį --cen--. J__ t_____ n_______ a_______ J-s t-r-t- n-d-d-l- a-c-n-ą- ---------------------------- Jūs turite nedidelį akcentą. 0
Tunnistaa mistä tulette. Gal--a -t-a--n--, ----ur -jūs) atv-k-t-. G_____ a_________ i_ k__ (____ a________ G-l-m- a-p-ž-n-i- i- k-r (-ū-) a-v-k-t-. ---------------------------------------- Galima atpažinti, iš kur (jūs) atvykote. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? K--ia-jū-- ---t-ji--alb-? K____ j___ g______ k_____ K-k-a j-s- g-m-o-i k-l-a- ------------------------- Kokia jūsų gimtoji kalba? 0
Käyttekö kielikurssia? Ar-(--s- lank--e--albo- ----u-? A_ (____ l______ k_____ k______ A- (-ū-) l-n-o-e k-l-o- k-r-u-? ------------------------------- Ar (jūs) lankote kalbos kursus? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Kokį v----ė-- n---oj-te /-I- k-k-----dovėl----o---ė-? K___ v_______ n________ / I_ k____ v________ m_______ K-k- v-d-v-l- n-u-o-a-e / I- k-k-o v-d-v-l-o m-k-t-s- ----------------------------------------------------- Kokį vadovėlį naudojate / Iš kokio vadovėlio mokotės? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Da-ar (šiu- -et-) --žin--- -aip jis--a---asi. D____ (____ m____ n_______ k___ j__ v________ D-b-r (-i-o m-t-) n-ž-n-u- k-i- j-s v-d-n-s-. --------------------------------------------- Dabar (šiuo metu) nežinau, kaip jis vadinasi. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. N--risimen--p-vadin-m-. N__________ p__________ N-p-i-i-e-u p-v-d-n-m-. ----------------------- Neprisimenu pavadinimo. 0
Olen unohtanut sen. (A--j-)-p-mirš-u. (__ j__ p________ (-š j-) p-m-r-a-. ----------------- (Aš jį) pamiršau. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!