Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   sr Учити стране језике

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [двадесет и три]

23 [dvadeset i tri]

Учити стране језике

Učiti strane jezike

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Г-- сте научи-и-ш-а-с-и? Г__ с__ н______ ш_______ Г-е с-е н-у-и-и ш-а-с-и- ------------------------ Где сте научили шпански? 0
Uč-ti-s--a-- ---ike U____ s_____ j_____ U-i-i s-r-n- j-z-k- ------------------- Učiti strane jezike
Osaatteko myös portugalia? Зн-те ---и порту-а--к-? З____ л_ и п___________ З-а-е л- и п-р-у-а-с-и- ----------------------- Знате ли и португалски? 0
U-i---str--e -ez-ke U____ s_____ j_____ U-i-i s-r-n- j-z-k- ------------------- Učiti strane jezike
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Да, - ------ з--м-и -еш-о-и-а-и----к-. Д__ а т_____ з___ и н____ и___________ Д-, а т-к-ђ- з-а- и н-ш-о и-а-и-а-с-и- -------------------------------------- Да, а такође знам и нешто италијански. 0
Gd------na----- -pa-ski? G__ s__ n______ š_______ G-e s-e n-u-i-i š-a-s-i- ------------------------ Gde ste naučili španski?
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ми-лим-д- гов--ите в-о-а д-бр-. М_____ д_ г_______ в____ д_____ М-с-и- д- г-в-р-т- в-о-а д-б-о- ------------------------------- Мислим да говорите веома добро. 0
G-- s-- nauči-- -p--s--? G__ s__ n______ š_______ G-e s-e n-u-i-i š-a-s-i- ------------------------ Gde ste naučili španski?
Kielet ovat aika samankaltaisia. Т-----ици -у -р-ли-но-сл-ч-и. Т_ ј_____ с_ п_______ с______ Т- ј-з-ц- с- п-и-и-н- с-и-н-. ----------------------------- Ти језици су прилично слични. 0
G---s-e -auč----špa-sk-? G__ s__ n______ š_______ G-e s-e n-u-i-i š-a-s-i- ------------------------ Gde ste naučili španski?
Minä ymmärrän niitä hyvin. М--- -х до-ро д--------м. М___ и_ д____ д_ р_______ М-г- и- д-б-о д- р-з-м-м- ------------------------- Могу их добро да разумем. 0
Zn--e-li-i -or-ug--ski? Z____ l_ i p___________ Z-a-e l- i p-r-u-a-s-i- ----------------------- Znate li i portugalski?
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Али---в---ти-и-писа-и-је-т-шк-. А__ г_______ и п_____ ј_ т_____ А-и г-в-р-т- и п-с-т- ј- т-ш-о- ------------------------------- Али говорити и писати је тешко. 0
Zn------ i--or-u-a---i? Z____ l_ i p___________ Z-a-e l- i p-r-u-a-s-i- ----------------------- Znate li i portugalski?
Minä teen vielä monta virhettä. Ј-ш-----им----------ша-а. Ј__ п_____ м____ г_______ Ј-ш п-а-и- м-о-о г-е-а-а- ------------------------- Још правим много грешака. 0
Znate li i po-tug--sk-? Z____ l_ i p___________ Z-a-e l- i p-r-u-a-s-i- ----------------------- Znate li i portugalski?
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Исп-а-и-------о-----в-к. И________ м_ м____ у____ И-п-а-и-е м- м-л-м у-е-. ------------------------ Исправите ме молим увек. 0
Da- - takođ--znam---n-š-o--t-lij---k-. D__ a t_____ z___ i n____ i___________ D-, a t-k-đ- z-a- i n-š-o i-a-i-a-s-i- -------------------------------------- Da, a takođe znam i nešto italijanski.
Ääntämyksenne on ihan hyvä. В-ш и--о--р је--а-ви--д----. В__ и______ ј_ с_____ д_____ В-ш и-г-в-р ј- с-с-и- д-б-р- ---------------------------- Ваш изговор је сасвим добар. 0
Da,-a ta--đe --a--i neš---i-a-i---ski. D__ a t_____ z___ i n____ i___________ D-, a t-k-đ- z-a- i n-š-o i-a-i-a-s-i- -------------------------------------- Da, a takođe znam i nešto italijanski.
Teillä on pieni aksentti. Им--е --ли --ц-н--. И____ м___ а_______ И-а-е м-л- а-ц-н-т- ------------------- Имате мали акценат. 0
Da, a----ođe ---- - ne-to---ali------. D__ a t_____ z___ i n____ i___________ D-, a t-k-đ- z-a- i n-š-o i-a-i-a-s-i- -------------------------------------- Da, a takođe znam i nešto italijanski.
Tunnistaa mistä tulette. Пр-познаје----о-акл--до-аз-т-. П_________ с_ о_____ д________ П-е-о-н-ј- с- о-а-л- д-л-з-т-. ------------------------------ Препознаје се одакле долазите. 0
M---i- -a-go-----e--eoma--o---. M_____ d_ g_______ v____ d_____ M-s-i- d- g-v-r-t- v-o-a d-b-o- ------------------------------- Mislim da govorite veoma dobro.
Mikä on teidän äidinkielenne? Кој--је В---------и---зик? К___ ј_ В__ м______ ј_____ К-ј- ј- В-ш м-т-р-и ј-з-к- -------------------------- Који је Ваш матерњи језик? 0
M-s-im-da ------t- -eoma-do--o. M_____ d_ g_______ v____ d_____ M-s-i- d- g-v-r-t- v-o-a d-b-o- ------------------------------- Mislim da govorite veoma dobro.
Käyttekö kielikurssia? И-ет- -и --------је---а? И____ л_ н_ к___ ј______ И-е-е л- н- к-р- ј-з-к-? ------------------------ Идете ли на курс језика? 0
M--lim-d---o-orit- v-o-a ---ro. M_____ d_ g_______ v____ d_____ M-s-i- d- g-v-r-t- v-o-a d-b-o- ------------------------------- Mislim da govorite veoma dobro.
Mitä oppikirjaa käytätte? Ко-----б-ни- --р-сти--? К___ у______ к_________ К-ј- у-б-н-к к-р-с-и-е- ----------------------- Који уџбеник користите? 0
Ti ---i----- --i--čn- -lič-i. T_ j_____ s_ p_______ s______ T- j-z-c- s- p-i-i-n- s-i-n-. ----------------------------- Ti jezici su prilično slični.
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. У-о--м---м-нт- н---нам ------- --ве. У о___ м______ н_ з___ к___ с_ з____ У о-о- м-м-н-у н- з-а- к-к- с- з-в-. ------------------------------------ У овом моменту не знам како се зове. 0
T- --z-------prili-----l-čni. T_ j_____ s_ p_______ s______ T- j-z-c- s- p-i-i-n- s-i-n-. ----------------------------- Ti jezici su prilično slični.
Minulle ei tule nimi mieleen. Не м--у--е -етити-на-ло-а. Н_ м___ с_ с_____ н_______ Н- м-г- с- с-т-т- н-с-о-а- -------------------------- Не могу се сетити наслова. 0
T- j-z--i -- pr--i-no---ič--. T_ j_____ s_ p_______ s______ T- j-z-c- s- p-i-i-n- s-i-n-. ----------------------------- Ti jezici su prilično slični.
Olen unohtanut sen. З-б--а-ио /---б----и---с-----. З________ / З_________ с__ т__ З-б-р-в-о / З-б-р-в-л- с-м т-. ------------------------------ Заборавио / Заборавила сам то. 0
M-gu-ih-dobro-da--a-um--. M___ i_ d____ d_ r_______ M-g- i- d-b-o d- r-z-m-m- ------------------------- Mogu ih dobro da razumem.

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!