Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   sv Lära främmande språk

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [tjugotre]

Lära främmande språk

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Var---- n--lä-- er -p-nska? V__ h__ n_ l___ e_ s_______ V-r h-r n- l-r- e- s-a-s-a- --------------------------- Var har ni lärt er spanska? 0
Osaatteko myös portugalia? K-n ----o--ug-si--a---k--? K__ n_ p___________ o_____ K-n n- p-r-u-i-i-k- o-k-å- -------------------------- Kan ni portugisiska också? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-, -c- ja- ka----ks- -i-- ita--ens-a. J__ o__ j__ k__ o____ l___ i__________ J-, o-h j-g k-n o-k-å l-t- i-a-i-n-k-. -------------------------------------- Ja, och jag kan också lite italienska. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. J---ty---r --t--i--r-----m--ket ---. J__ t_____ a__ n_ p_____ m_____ b___ J-g t-c-e- a-t n- p-a-a- m-c-e- b-a- ------------------------------------ Jag tycker att ni pratar mycket bra. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Språ-en är-gan----l-ka. S______ ä_ g_____ l____ S-r-k-n ä- g-n-k- l-k-. ----------------------- Språken är ganska lika. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. J---fö-st-- ----b--. J__ f______ d__ b___ J-g f-r-t-r d-m b-a- -------------------- Jag förstår dem bra. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. M-n----a-o-- -kriva-är-sv-rt. M__ t___ o__ s_____ ä_ s_____ M-n t-l- o-h s-r-v- ä- s-å-t- ----------------------------- Men tala och skriva är svårt. 0
Minä teen vielä monta virhettä. J-g -ö--fo--farand--m-n---f-l. J__ g__ f__________ m____ f___ J-g g-r f-r-f-r-n-e m-n-a f-l- ------------------------------ Jag gör fortfarande många fel. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Var--nä---o-- rä-t--m---a--t-d. V__ s____ o__ r____ m__ a______ V-r s-ä-l o-h r-t-a m-g a-l-i-. ------------------------------- Var snäll och rätta mig alltid. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Er- u-ta--ä---ik--gt----. E__ u____ ä_ r______ b___ E-t u-t-l ä- r-k-i-t b-a- ------------------------- Ert uttal är riktigt bra. 0
Teillä on pieni aksentti. N--h-r ---li--- b-yt-in-. N_ h__ e_ l____ b________ N- h-r e- l-t-n b-y-n-n-. ------------------------- Ni har en liten brytning. 0
Tunnistaa mistä tulette. M----ör, v---n--k-m------rå-. M__ h___ v__ n_ k_____ i_____ M-n h-r- v-r n- k-m-e- i-r-n- ----------------------------- Man hör, var ni kommer ifrån. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? V-lket-är e-- m-der--å-? V_____ ä_ e__ m_________ V-l-e- ä- e-t m-d-r-m-l- ------------------------ Vilket är ert modersmål? 0
Käyttekö kielikurssia? G-- -i--- s-r-kku--? G__ n_ p_ s_________ G-r n- p- s-r-k-u-s- -------------------- Går ni på språkkurs? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Vi---t --ro-e-e- a-v-n--r--i? V_____ l________ a_______ n__ V-l-e- l-r-m-d-l a-v-n-e- n-? ----------------------------- Vilket läromedel använder ni? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Ja---e----------- n-, v-d-det ---er. J__ v__ i___ j___ n__ v__ d__ h_____ J-g v-t i-t- j-s- n-, v-d d-t h-t-r- ------------------------------------ Jag vet inte just nu, vad det heter. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Ja- -o--e---n-e --åg -it---. J__ k_____ i___ i___ t______ J-g k-m-e- i-t- i-å- t-t-l-. ---------------------------- Jag kommer inte ihåg titeln. 0
Olen unohtanut sen. J----ar--löm---et. J__ h__ g____ d___ J-g h-r g-ö-t d-t- ------------------ Jag har glömt det. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!