Lauseita

fi Kaupungissa   »   ca A la ciutat

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vint-i-cinc]

A la ciutat

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. M-ag-ad-ri- an-- a---e--ac-ó. M__________ a___ a l_________ M-a-r-d-r-a a-a- a l-e-t-c-ó- ----------------------------- M’agradaria anar a l’estació. 0
Tahdon lentokentälle. M------a----a-a--- l’aero--r-. M__________ a___ a l__________ M-a-r-d-r-a a-a- a l-a-r-p-r-. ------------------------------ M’agradaria anar a l’aeroport. 0
Tahdon keskustaan. M--gr--aria -n----l-ce--r- de -a ci-tat. M__________ a___ a_ c_____ d_ l_ c______ M-a-r-d-r-a a-a- a- c-n-r- d- l- c-u-a-. ---------------------------------------- M’agradaria anar al centre de la ciutat. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Co- v--- - -’-s-----? C__ v___ a l_________ C-m v-i- a l-e-t-c-ó- --------------------- Com vaig a l’estació? 0
Miten pääsen lentokentälle? C----ai- a l-a-ro--r-? C__ v___ a l__________ C-m v-i- a l-a-r-p-r-? ---------------------- Com vaig a l’aeroport? 0
Miten pääsen keskustaan? Com---------ce---e------ ciu---? C__ v___ a_ c_____ d_ l_ c______ C-m v-i- a- c-n-r- d- l- c-u-a-? -------------------------------- Com vaig al centre de la ciutat? 0
Tarvitsen taksin. E------a--a--- taxi. E_ f_ f____ u_ t____ E- f- f-l-a u- t-x-. -------------------- Em fa falta un taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Em -a-fa-ta-u- p-- d--la -i-t-t. E_ f_ f____ u_ p__ d_ l_ c______ E- f- f-l-a u- p-a d- l- c-u-a-. -------------------------------- Em fa falta un pla de la ciutat. 0
Tarvitsen hotellin. E--fa---lt- -n-h---l. E_ f_ f____ u_ h_____ E- f- f-l-a u- h-t-l- --------------------- Em fa falta un hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. M-ag---a-i-----g-r--- -otx-. M__________ l_____ u_ c_____ M-a-r-d-r-a l-o-a- u- c-t-e- ---------------------------- M’agradaria llogar un cotxe. 0
Tässä on luottokorttini. Aquí -e-i--l--m-v- ---ge---de----d--. A___ t____ l_ m___ t______ d_ c______ A-u- t-n-u l- m-v- t-r-e-a d- c-è-i-. ------------------------------------- Aquí teniu la meva targeta de crèdit. 0
Tässä on ajokorttini. A--í t---u el--eu-pe--í- -- c-n---r. A___ t____ e_ m__ p_____ d_ c_______ A-u- t-n-u e- m-u p-r-í- d- c-n-u-r- ------------------------------------ Aquí teniu el meu permís de conduir. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Q-- ---- -e v-s--a- a l---i--at? Q__ s___ d_ v______ a l_ c______ Q-è s-h- d- v-s-t-r a l- c-u-a-? -------------------------------- Què s’ha de visitar a la ciutat? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Vag--a-l--ci---t-v--l-. V___ a l_ c_____ v_____ V-g- a l- c-u-a- v-l-a- ----------------------- Vagi a la ciutat vella. 0
Tehkää kiertoajelu. Fac---n---is-ta---i---. F___ u__ v_____ g______ F-c- u-a v-s-t- g-i-d-. ----------------------- Faci una visita guiada. 0
Menkää satamaan. V-gi-a-----t. V___ a_ p____ V-g- a- p-r-. ------------- Vagi al port. 0
Tehkää satamakierros. Fa----n r---rregut p-- --rt. F___ u_ r_________ p__ p____ F-c- u- r-c-r-e-u- p-l p-r-. ---------------------------- Faci un recorregut pel port. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Q-i-e- ---re--a-r-c--ons t-r--t-q-es----h-? Q_____ a_____ a_________ t__________ h_ h__ Q-i-e- a-t-e- a-r-c-i-n- t-r-s-i-u-s h- h-? ------------------------------------------- Quines altres atraccions turístiques hi ha? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + katalaani (1-100) MP3 katalaani (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!