Lauseita

fi Kaupungissa   »   px Na cidade

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vinte e cinco]

Na cidade

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (BR) Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Gos-a-----e--r-à---tação--er-oviár--. G_______ d_ i_ à e______ f___________ G-s-a-i- d- i- à e-t-ç-o f-r-o-i-r-a- ------------------------------------- Gostaria de ir à estação ferroviária. 0
Tahdon lentokentälle. Go-t-ri--d- -r--- a-ro-o-to. G_______ d_ i_ a_ a_________ G-s-a-i- d- i- a- a-r-p-r-o- ---------------------------- Gostaria de ir ao aeroporto. 0
Tahdon keskustaan. Go-t-ria ----r-------tro. G_______ d_ i_ a_ c______ G-s-a-i- d- i- a- c-n-r-. ------------------------- Gostaria de ir ao centro. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Co-o--hego-à e--a-ã-? C___ c____ à e_______ C-m- c-e-o à e-t-ç-o- --------------------- Como chego à estação? 0
Miten pääsen lentokentälle? Como -h-g- ao ----p----? C___ c____ a_ a_________ C-m- c-e-o a- a-r-p-r-o- ------------------------ Como chego ao aeroporto? 0
Miten pääsen keskustaan? C--o ch--- -o-cent-o? C___ c____ a_ c______ C-m- c-e-o a- c-n-r-? --------------------- Como chego ao centro? 0
Tarvitsen taksin. Eu pr--is- d---m-táx-. E_ p______ d_ u_ t____ E- p-e-i-o d- u- t-x-. ---------------------- Eu preciso de um táxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Eu-p-ec--o--- um---p-. E_ p______ d_ u_ m____ E- p-e-i-o d- u- m-p-. ---------------------- Eu preciso de um mapa. 0
Tarvitsen hotellin. E-----ci----e -m-hote-. E_ p______ d_ u_ h_____ E- p-e-i-o d- u- h-t-l- ----------------------- Eu preciso de um hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. G-st-ria -e ---g-r-u- ca--o. G_______ d_ a_____ u_ c_____ G-s-a-i- d- a-u-a- u- c-r-o- ---------------------------- Gostaria de alugar um carro. 0
Tässä on luottokorttini. A-u- es-- --me- car--o--e -ré-it-. A___ e___ o m__ c_____ d_ c_______ A-u- e-t- o m-u c-r-ã- d- c-é-i-o- ---------------------------------- Aqui está o meu cartão de crédito. 0
Tässä on ajokorttini. A-ui ---á ---in---cart---- -- -a-i--taçã-. A___ e___ a m____ c_______ d_ h___________ A-u- e-t- a m-n-a c-r-e-r- d- h-b-l-t-ç-o- ------------------------------------------ Aqui está a minha carteira de habilitação. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? O---- -- ---- se---- n------d-? O q__ h_ p___ s_ v__ n_ c______ O q-e h- p-r- s- v-r n- c-d-d-? ------------------------------- O que há para se ver na cidade? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Vá ao---ntr---ist----o-d---i--de. V_ a_ c_____ h________ d_ c______ V- a- c-n-r- h-s-ó-i-o d- c-d-d-. --------------------------------- Vá ao centro histórico da cidade. 0
Tehkää kiertoajelu. V- -a-e- um--as---o-pel- -id---. V_ f____ u_ p______ p___ c______ V- f-z-r u- p-s-e-o p-l- c-d-d-. -------------------------------- Vá fazer um passeio pela cidade. 0
Menkää satamaan. Vá-a- ----o. V_ a_ p_____ V- a- p-r-o- ------------ Vá ao porto. 0
Tehkää satamakierros. V--fa--- um pas---- -elo----t-. V_ f____ u_ p______ p___ p_____ V- f-z-r u- p-s-e-o p-l- p-r-o- ------------------------------- Vá fazer um passeio pelo porto. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Q-e -tr--ões tu--s-i----há ma-s? Q__ a_______ t_________ h_ m____ Q-e a-r-ç-e- t-r-s-i-a- h- m-i-? -------------------------------- Que atrações turísticas há mais? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + portugali (BR) (1-100) MP3 portugali (BR) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!