Lauseita

fi Kaupungissa   »   sv I staden

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [tjugofem]

I staden

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Ja---ill---l--s---ione-. J__ v___ t___ s_________ J-g v-l- t-l- s-a-i-n-n- ------------------------ Jag vill till stationen. 0
Tahdon lentokentälle. Jag vi-l--ill fly---at--n. J__ v___ t___ f___________ J-g v-l- t-l- f-y-p-a-s-n- -------------------------- Jag vill till flygplatsen. 0
Tahdon keskustaan. J-g v-ll-t-l--ce-t---. J__ v___ t___ c_______ J-g v-l- t-l- c-n-r-m- ---------------------- Jag vill till centrum. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? H------me- j---t-l-----t--ne-? H__ k_____ j__ t___ s_________ H-r k-m-e- j-g t-l- s-a-i-n-n- ------------------------------ Hur kommer jag till stationen? 0
Miten pääsen lentokentälle? H-- --mm-- j----i---f-y------e-? H__ k_____ j__ t___ f___________ H-r k-m-e- j-g t-l- f-y-p-a-s-n- -------------------------------- Hur kommer jag till flygplatsen? 0
Miten pääsen keskustaan? Hu--k----- -ag til- c--trum? H__ k_____ j__ t___ c_______ H-r k-m-e- j-g t-l- c-n-r-m- ---------------------------- Hur kommer jag till centrum? 0
Tarvitsen taksin. J-- ----v----n--axi. J__ b______ e_ t____ J-g b-h-v-r e- t-x-. -------------------- Jag behöver en taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Jag be---er -n-stadskar--. J__ b______ e_ s__________ J-g b-h-v-r e- s-a-s-a-t-. -------------------------- Jag behöver en stadskarta. 0
Tarvitsen hotellin. Jag--e--v-- e-- -o-e--. J__ b______ e__ h______ J-g b-h-v-r e-t h-t-l-. ----------------------- Jag behöver ett hotell. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Jag----ll- -i--- h-ra----bi-. J__ s_____ v____ h___ e_ b___ J-g s-u-l- v-l-a h-r- e- b-l- ----------------------------- Jag skulle vilja hyra en bil. 0
Tässä on luottokorttini. H-r ä- -it---on----r-. H__ ä_ m___ k_________ H-r ä- m-t- k-n-o-o-t- ---------------------- Här är mitt kontokort. 0
Tässä on ajokorttini. Här -- -it- --rk-rt. H__ ä_ m___ k_______ H-r ä- m-t- k-r-o-t- -------------------- Här är mitt körkort. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Vad fin-s---t-a-- -e-------en? V__ f____ d__ a__ s_ i s______ V-d f-n-s d-t a-t s- i s-a-e-? ------------------------------ Vad finns det att se i staden? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Gå i-gam-a----n. G_ i g____ s____ G- i g-m-a s-a-. ---------------- Gå i gamla stan. 0
Tehkää kiertoajelu. T---n ru-dtur g-n-m --a--n. T_ e_ r______ g____ s______ T- e- r-n-t-r g-n-m s-a-e-. --------------------------- Ta en rundtur genom staden. 0
Menkää satamaan. Gå-ti-l ----e-. G_ t___ h______ G- t-l- h-m-e-. --------------- Gå till hamnen. 0
Tehkää satamakierros. T---n ------ha----. T_ e_ t__ i h______ T- e- t-r i h-m-e-. ------------------- Ta en tur i hamnen. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? V-lka-se----h-ter -in-s det an-ars? V____ s__________ f____ d__ a______ V-l-a s-v-r-h-t-r f-n-s d-t a-n-r-? ----------------------------------- Vilka sevärdheter finns det annars? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!