Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   nl In het restaurant 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [eenendertig]

In het restaurant 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Ik-w-l--r-a----- -oo--erech-. I_ w__ g____ e__ v___________ I- w-l g-a-g e-n v-o-g-r-c-t- ----------------------------- Ik wil graag een voorgerecht. 0
Haluaisin salaatin. Ik -il-g--ag --n-sala-e. I_ w__ g____ e__ s______ I- w-l g-a-g e-n s-l-d-. ------------------------ Ik wil graag een salade. 0
Haluaisin keiton. I--wil graa- so-p. I_ w__ g____ s____ I- w-l g-a-g s-e-. ------------------ Ik wil graag soep. 0
Haluaisin jälkiruuan. Ik---l---a-g e-- t-etj-. I_ w__ g____ e__ t______ I- w-l g-a-g e-n t-e-j-. ------------------------ Ik wil graag een toetje. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. I- wil --aa- --s-m-- --ag-oo-. I_ w__ g____ i__ m__ s________ I- w-l g-a-g i-s m-t s-a-r-o-. ------------------------------ Ik wil graag ijs met slagroom. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Ik---l-graa- ---i--o--kaas. I_ w__ g____ f____ o_ k____ I- w-l g-a-g f-u-t o- k-a-. --------------------------- Ik wil graag fruit of kaas. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. W-j wi-----gr-ag--nt---t--. W__ w_____ g____ o_________ W-j w-l-e- g-a-g o-t-i-t-n- --------------------------- Wij willen graag ontbijten. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. Wij-willen -ra---lu--h-n. W__ w_____ g____ l_______ W-j w-l-e- g-a-g l-n-h-n- ------------------------- Wij willen graag lunchen. 0
Haluaisimme syödä illallisen. Wi-----len ----- din---n. W__ w_____ g____ d_______ W-j w-l-e- g-a-g d-n-r-n- ------------------------- Wij willen graag dineren. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? W---w-lt u --s--ntb-j-? W__ w___ u a__ o_______ W-t w-l- u a-s o-t-i-t- ----------------------- Wat wilt u als ontbijt? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? Broodj-s-----ja--e---onin-? B_______ m__ j__ e_ h______ B-o-d-e- m-t j-m e- h-n-n-? --------------------------- Broodjes met jam en honing? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? To----met -orst e--k-as? T____ m__ w____ e_ k____ T-a-t m-t w-r-t e- k-a-? ------------------------ Toast met worst en kaas? 0
Keitetyn kananmunan? E---ge-o----e-? E__ g______ e__ E-n g-k-o-t e-? --------------- Een gekookt ei? 0
Paistetun kananmunan? Ee- -pie-e-ei? E__ s_________ E-n s-i-g-l-i- -------------- Een spiegelei? 0
Munakkaan? Ee- -m-l-t? E__ o______ E-n o-e-e-? ----------- Een omelet? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. No----n ----ur-, a-----l-e--. N__ e__ y_______ a___________ N-g e-n y-g-u-t- a-s-u-l-e-t- ----------------------------- Nog een yoghurt, alstublieft. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. Gra-- nog-zo-- en-p--er. G____ n__ z___ e_ p_____ G-a-g n-g z-u- e- p-p-r- ------------------------ Graag nog zout en peper. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. N-g-een--la- --te---a-s-u--i-f-. N__ e__ g___ w_____ a___________ N-g e-n g-a- w-t-r- a-s-u-l-e-t- -------------------------------- Nog een glas water, alstublieft. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…