Lauseita

fi Junassa   »   lv Vilcienā

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trīsdesmit četri]

Vilcienā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Vai---s--- ---ci----u- --r-ī-i? V__ š__ i_ v_______ u_ B_______ V-i š-s i- v-l-i-n- u- B-r-ī-i- ------------------------------- Vai šis ir vilciens uz Berlīni? 0
Milloin juna lähtee? Cik-s --iet-v-lc----? C____ a____ v________ C-k-s a-i-t v-l-i-n-? --------------------- Cikos atiet vilciens? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Ci--s-vi--ien- pie-āk-B-rl-n-? C____ v_______ p_____ B_______ C-k-s v-l-i-n- p-e-ā- B-r-ī-ē- ------------------------------ Cikos vilciens pienāk Berlīnē? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? At-ai-oji--,-va---s-v-rēt-----e-------? A___________ v__ e_ v_____ p____ g_____ A-v-i-o-i-t- v-i e- v-r-t- p-i-t g-r-m- --------------------------------------- Atvainojiet, vai es varētu paiet garām? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. E--do-ā-u- ---i- ---- v--t-. E_ d______ t_ i_ m___ v_____ E- d-m-j-, t- i- m-n- v-e-a- ---------------------------- Es domāju, tā ir mana vieta. 0
Te taidatte istua paikallani. E- ---ā--,--ū- sē-------- -iet-. E_ d______ J__ s____ m___ v_____ E- d-m-j-, J-s s-ž-t m-n- v-e-ā- -------------------------------- Es domāju, Jūs sēžat manā vietā. 0
Missä on nukkumavaunu? K-r-i- gu-am--g--s? K__ i_ g___________ K-r i- g-ļ-m-a-o-s- ------------------- Kur ir guļamvagons? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Guļam--go-s--- v-l--e-- s-s--va -e---s. G__________ i_ v_______ s______ b______ G-ļ-m-a-o-s i- v-l-i-n- s-s-ā-a b-i-ā-. --------------------------------------- Guļamvagons ir vilciena sastāva beigās. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. Un -u--i--r---orā-------?-–--i-c--na-s----va -āk-m-. U_ k__ i_ r______________ – V_______ s______ s______ U- k-r i- r-s-o-ā-v-g-n-? – V-l-i-n- s-s-ā-a s-k-m-. ---------------------------------------------------- Un kur ir restorānvagons? – Vilciena sastāva sākumā. 0
Voinko nukkua alhaalla? V-i es--aru--ul---lej-? V__ e_ v___ g____ l____ V-i e- v-r- g-l-t l-j-? ----------------------- Vai es varu gulēt lejā? 0
Voinko nukkua keskellä? V-i--s v-ru -------id-? V__ e_ v___ g____ v____ V-i e- v-r- g-l-t v-d-? ----------------------- Vai es varu gulēt vidū? 0
Voinko nukkua ylhäällä? Vai-es v-ru-gu-ēt-----ā? V__ e_ v___ g____ a_____ V-i e- v-r- g-l-t a-g-ā- ------------------------ Vai es varu gulēt augšā? 0
Milloin olemme rajalla? Ka- mēs-būs-- -ie-robeža-? K__ m__ b____ p__ r_______ K-d m-s b-s-m p-e r-b-ž-s- -------------------------- Kad mēs būsim pie robežas? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Cik-il-- i--b-auc---s-l-----er--n-i? C__ i___ i_ b________ l___ B________ C-k i-g- i- b-a-c-e-s l-d- B-r-ī-e-? ------------------------------------ Cik ilgs ir brauciens līdz Berlīnei? 0
Onko juna myöhässä? V-----lcie-- kavē--s? V__ v_______ k_______ V-i v-l-i-n- k-v-j-s- --------------------- Vai vilciens kavējas? 0
Onko teillä jotain lukemista? Vai Ju-s -r--aut-k-- k- -a---īt? V__ J___ i_ k___ k__ k_ p_______ V-i J-m- i- k-u- k-s k- p-l-s-t- -------------------------------- Vai Jums ir kaut kas ko palasīt? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Va-----va- -abū- ka-t-ko ---mu un---e-am-? V__ t_ v__ d____ k___ k_ ē____ u_ d_______ V-i t- v-r d-b-t k-u- k- ē-a-u u- d-e-a-u- ------------------------------------------ Vai te var dabūt kaut ko ēdamu un dzeramu? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? V-i J-- var-t- ma-- -a-o---āt-7.00? V__ J__ v_____ m___ p________ 7____ V-i J-s v-r-t- m-n- p-m-d-n-t 7-0-? ----------------------------------- Vai Jūs varētu mani pamodināt 7.00? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!