Lauseita

fi Junassa   »   ro În tren

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [treizeci şi patru]

În tren

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Aces-a-e--- -re-u- s-re--e----? A_____ e___ t_____ s___ B______ A-e-t- e-t- t-e-u- s-r- B-r-i-? ------------------------------- Acesta este trenul spre Berlin? 0
Milloin juna lähtee? C--d -lea-ă----nul? C___ p_____ t______ C-n- p-e-c- t-e-u-? ------------------- Când pleacă trenul? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Cân- a----e -re--l -- --rl--? C___ a_____ t_____ l_ B______ C-n- a-u-g- t-e-u- l- B-r-i-? ----------------------------- Când ajunge trenul la Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? S--zaţi-mă,--o- -ă ----? S__________ p__ s_ t____ S-u-a-i-m-, p-t s- t-e-? ------------------------ Scuzaţi-mă, pot să trec? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. Cred--ă-acest--e-te-l------e-. C___ c_ a_____ e___ l____ m___ C-e- c- a-e-t- e-t- l-c-l m-u- ------------------------------ Cred că acesta este locul meu. 0
Te taidatte istua paikallani. Cr-d ------ţi -e l--u- -e-. C___ c_ s____ p_ l____ m___ C-e- c- s-a-i p- l-c-l m-u- --------------------------- Cred că staţi pe locul meu. 0
Missä on nukkumavaunu? U--e--s-- ---o--l -e-d-rm--? U___ e___ v______ d_ d______ U-d- e-t- v-g-n-l d- d-r-i-? ---------------------------- Unde este vagonul de dormit? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Va----l--e do-mi---s-e -a-ca-ăt-----enul--. V______ d_ d_____ e___ l_ c______ t________ V-g-n-l d- d-r-i- e-t- l- c-p-t-l t-e-u-u-. ------------------------------------------- Vagonul de dormit este la capătul trenului. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. Şi u-de este-va-on-- -es-------?-–-În-f-ţă. Ş_ u___ e___ v______ r__________ – Î_ f____ Ş- u-d- e-t- v-g-n-l r-s-a-r-n-? – Î- f-ţ-. ------------------------------------------- Şi unde este vagonul restaurant? – În faţă. 0
Voinko nukkua alhaalla? P-t -ă -or-----? P__ s_ d___ j___ P-t s- d-r- j-s- ---------------- Pot să dorm jos? 0
Voinko nukkua keskellä? Pot-s--d-rm-la -----c? P__ s_ d___ l_ m______ P-t s- d-r- l- m-j-o-? ---------------------- Pot să dorm la mijloc? 0
Voinko nukkua ylhäällä? P-t s- d-rm-sus? P__ s_ d___ s___ P-t s- d-r- s-s- ---------------- Pot să dorm sus? 0
Milloin olemme rajalla? Câ-d-aj--ge------r--i--? C___ a______ l_ g_______ C-n- a-u-g-m l- g-a-i-ă- ------------------------ Când ajungem la graniţă? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Cât dur-az---ălă-o--a -â-- -a B--l-n? C__ d______ c________ p___ l_ B______ C-t d-r-a-ă c-l-t-r-a p-n- l- B-r-i-? ------------------------------------- Cât durează călătoria până la Berlin? 0
Onko juna myöhässä? A-- tre-u- întâr-i--e? A__ t_____ î__________ A-e t-e-u- î-t-r-i-r-? ---------------------- Are trenul întârziere? 0
Onko teillä jotain lukemista? Av-ţ- c-v--de c-ti-? A____ c___ d_ c_____ A-e-i c-v- d- c-t-t- -------------------- Aveţi ceva de citit? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? S- -oat- p-----a--- -ev- -e--ân-a-----d----u-? S_ p____ p____ a___ c___ d_ m_____ ş_ d_ b____ S- p-a-e p-i-i a-c- c-v- d- m-n-a- ş- d- b-u-? ---------------------------------------------- Se poate primi aici ceva de mâncat şi de băut? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Mă-t-e--ţ--v----g--- -ra -.--? M_ t______ v_ r__ l_ o__ 7____ M- t-e-i-i v- r-g l- o-a 7-0-? ------------------------------ Mă treziţi vă rog la ora 7.00? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!