Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   ku Veguhestina navbajarî

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [sî û şeş]

Veguhestina navbajarî

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? R-we-tgeh- -t--usê l------e? R_________ o______ l_ k_ y__ R-w-s-g-h- o-o-u-ê l- k- y-? ---------------------------- Rawestgeha otobusê li ku ye? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? K--a- -t-------ç----ve----b-ja-? K____ o_____ d___ n______ b_____ K-j-n o-o-u- d-ç- n-v-n-a b-j-r- -------------------------------- Kîjan otobus diçe navenda bajar? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? Divê -z----kîj-n--to-u-ê---w-- b-bim? D___ e_ l_ k____ o______ s____ b_____ D-v- e- l- k-j-n o-o-u-ê s-w-r b-b-m- ------------------------------------- Divê ez li kîjan otobusê siwar bibim? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Ve--h-rî-----n-h---e ----? V_________ m__ h____ d____ V-g-h-r-n- m-n h-w-e d-k-? -------------------------- Veguherîna min hewce dike? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? Di-- ez--i kû-v-guh-r-ni-? D___ e_ l_ k_ v___________ D-v- e- l- k- v-g-h-r-n-m- -------------------------- Divê ez li kû veguherînim? 0
Mitä yksi lippu maksaa? B---yê--il--ê -i-a---? B_____ b_____ ç____ e_ B-h-y- b-l-t- ç-q-s e- ---------------------- Bihayê bilêtê çiqas e? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? He---------- b-j-r ---- raw-s---h--e-e? H___ n______ b____ ç___ r________ h____ H-y- n-v-n-a b-j-r ç-n- r-w-s-g-h h-n-? --------------------------------------- Heya navenda bajêr çend rawestgeh hene? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Di-ê h-n -i vir p-----i-in. D___ h__ l_ v__ p___ b_____ D-v- h-n l- v-r p-y- b-b-n- --------------------------- Divê hun li vir peya bibin. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Divê-e--li-p-ş-pe-a b--. D___ e_ l_ p__ p___ b___ D-v- e- l- p-ş p-y- b-n- ------------------------ Divê em li paş peya bin. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. T-ên- me--oy- y- -ê di 5---l---n-d- t-. T____ m______ y_ b_ d_ 5 x______ d_ t__ T-ê-a m-t-o-ê y- b- d- 5 x-l-k-n d- t-. --------------------------------------- Trêna metroyê ya bê di 5 xulekan de tê. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. T--m-e-a bê--i--- -ule--n-d---ê. T_______ b_ d_ 1_ x______ d_ t__ T-a-w-y- b- d- 1- x-l-k-n d- t-. -------------------------------- Tramweya bê di 10 xulekan de tê. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. O--bus- -ê ---1- --l---n------. O______ b_ d_ 1_ x______ d_ t__ O-o-u-a b- d- 1- x-l-k-n d- t-. ------------------------------- Otobusa bê di 15 xulekan de tê. 0
Milloin viimeinen metro menee? M-troya dawîy- -i-s-e----ndan-d---a-i-e? M______ d_____ d_ s___ ç_____ d_ r______ M-t-o-a d-w-y- d- s-e- ç-n-a- d- r-d-b-? ---------------------------------------- Metroya dawîyê di saet çendan de radibe? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? Tra--eya ----yê d- sa-- -e-----de ------? T_______ d_____ d_ s___ ç_____ d_ r______ T-a-w-y- d-w-y- d- s-e- ç-n-a- d- r-d-b-? ----------------------------------------- Tramweya dawîyê di saet çendan de radibe? 0
Milloin viimeinen bussi menee? O---usa-da-î-ê-d- saet-çen--- -e r-di--? O______ d_____ d_ s___ ç_____ d_ r______ O-o-u-a d-w-y- d- s-e- ç-n-a- d- r-d-b-? ---------------------------------------- Otobusa dawîyê di saet çendan de radibe? 0
Onko teillä matkalippua? B-lêta-we heye? B_____ w_ h____ B-l-t- w- h-y-? --------------- Bilêta we heye? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. B-lêt- ---a, t--e --. B_____ - N__ t___ y__ B-l-t- - N-, t-n- y-. --------------------- Bilêt? - Na, tine ye. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. W- --mê divê --- ----yê---d-n. W_ d___ d___ h__ c_____ b_____ W- d-m- d-v- h-n c-z-y- b-d-n- ------------------------------ Wê demê divê hûn cezayê bidin. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?