Lauseita

fi Taksissa   »   et Taksos

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [kolmkümmend kaheksa]

Taksos

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. K---u-- p--un -aks-. K______ p____ t_____ K-t-u-e p-l-n t-k-o- -------------------- Kutsuge palun takso. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? M---m---ab-si---r---i-a-m---? M__ m_____ s___ r____________ M-s m-k-a- s-i- r-n-i-a-m-n-? ----------------------------- Mis maksab siit rongijaamani? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? M-s----sa- s-it lenn-------i? M__ m_____ s___ l____________ M-s m-k-a- s-i- l-n-u-a-m-n-? ----------------------------- Mis maksab siit lennujaamani? 0
Eteenpäin, kiitos. Pa--n ot--. P____ o____ P-l-n o-s-. ----------- Palun otse. 0
Tästä oikealle, kiitos. Palu--si-t--a-emal-. P____ s___ p________ P-l-n s-i- p-r-m-l-. -------------------- Palun siit paremale. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. P-l-- --alt n--ga-- --sakul-. P____ s____ n______ v________ P-l-n s-a-t n-r-a-t v-s-k-l-. ----------------------------- Palun sealt nurgalt vasakule. 0
Minulla on kiire. Mul on-k-ire. M__ o_ k_____ M-l o- k-i-e- ------------- Mul on kiire. 0
Minulla on aikaa. M-- ------a. M__ o_ a____ M-l o- a-g-. ------------ Mul on aega. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Sõi-k- pa-un -eglase-a--. S_____ p____ a___________ S-i-k- p-l-n a-g-a-e-a-t- ------------------------- Sõitke palun aeglasemalt. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. P--t-g--s--n, -a-un. P______ s____ p_____ P-a-u-e s-i-, p-l-n- -------------------- Peatuge siin, palun. 0
Odottakaa hetki. O-d-k- ----- --s-----. O_____ p____ ü__ h____ O-d-k- p-l-n ü-s h-t-. ---------------------- Oodake palun üks hetk. 0
Palaan pian. Ma-o-en --he--a--s-. M_ o___ k___ t______ M- o-e- k-h- t-g-s-. -------------------- Ma olen kohe tagasi. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. P-lu---n-ke--u-le--v--t--g. P____ a____ m____ k________ P-l-n a-d-e m-l-e k-i-t-n-. --------------------------- Palun andke mulle kviitung. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Mul -- -l- -ee-ra-a. M__ e_ o__ p________ M-l e- o-e p-e-r-h-. -------------------- Mul ei ole peenraha. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Ni--so--b- ülejää-u--n --ile. N__ s_____ ü_______ o_ t_____ N-i s-b-b- ü-e-ä-n- o- t-i-e- ----------------------------- Nii sobib, ülejäänu on teile. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Vi-g--m-n- s--l-le -adress---. V____ m___ s______ a__________ V-i-e m-n- s-l-e-e a-d-e-s-l-. ------------------------------ Viige mind sellele aadressile. 0
Ajakaa minut hotellilleni. V--g---in------ote-l-. V____ m___ m_ h_______ V-i-e m-n- m- h-t-l-i- ---------------------- Viige mind mu hotelli. 0
Ajakaa minut rannalle. Viige -ind--a--a. V____ m___ r_____ V-i-e m-n- r-n-a- ----------------- Viige mind randa. 0

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?