Lauseita

fi Diskossa   »   lt Diskotekoje

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [keturiasdešimt šeši]

Diskotekoje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? Ar--i---eta--ai-va-- A- či--la-sv-? A_ š_ v____ l_____ / A_ č__ l______ A- š- v-e-a l-i-v- / A- č-a l-i-v-? ----------------------------------- Ar ši vieta laisva / Ar čia laisva? 0
Voinko istua teidän seuraanne? A-----i-------jū-ų---s-s--t-? A_ g____ p___ j___ a_________ A- g-l-u p-i- j-s- a-s-s-s-i- ----------------------------- Ar galiu prie jūsų atsisėsti? 0
Mielelläni. Praša-. P______ P-a-a-. ------- Prašau. 0
Mitä pidätte musiikista? K--p-ju-s ---inka -uz-ka? K___ j___ p______ m______ K-i- j-m- p-t-n-a m-z-k-? ------------------------- Kaip jums patinka muzika? 0
Vähän liian kovaa. Tr-p--į -e---ar-ia-. T______ p__ g_______ T-u-u-į p-r g-r-i-i- -------------------- Truputį per garsiai. 0
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. Be--gru-- --o-a-lab-- --r--. B__ g____ g____ l____ g_____ B-t g-u-ė g-o-a l-b-i g-r-i- ---------------------------- Bet grupė groja labai gerai. 0
Oletteko usein täällä? Ar-(jūs--či- d--n----an--t--? A_ (____ č__ d_____ l________ A- (-ū-) č-a d-ž-a- l-n-o-ė-? ----------------------------- Ar (jūs) čia dažnai lankotės? 0
En, tämä on ensimmäinen kerta. N-----i--i-m-s---rt--. N__ t__ p_____ k______ N-, t-i p-r-a- k-r-a-. ---------------------- Ne, tai pirmas kartas. 0
En ole ollut täällä ikinä. (-š) č-a-dar -i-kad--n-b--a-. (___ č__ d__ n______ n_______ (-š- č-a d-r n-e-a-a n-b-v-u- ----------------------------- (Aš) čia dar niekada nebuvau. 0
Tanssitteko? A- -jū----ok------ P---k--e? A_ (____ š______ / P________ A- (-ū-) š-k-t-? / P-š-k-m-? ---------------------------- Ar (jūs) šokate? / Pašokime? 0
Ehkä myöhemmin. Ga--būt,--ėl-au. G__ b___ v______ G-l b-t- v-l-a-. ---------------- Gal būt, vėliau. 0
En osaa tanssia niin hyvin. Aš--emoku-g-rai--okt-. A_ n_____ g____ š_____ A- n-m-k- g-r-i š-k-i- ---------------------- Aš nemoku gerai šokti. 0
Se on ihan helppoa. T-i -i-ai----unk-. T__ v____ n_______ T-i v-s-i n-s-n-u- ------------------ Tai visai nesunku. 0
Näytän teille. A- --m----r-----u. A_ j___ p_________ A- j-m- p-r-d-s-u- ------------------ Aš jums parodysiu. 0
Ei, mieluummin joskus toiste. N-, ge-iau--i-- -art-. N__ g_____ k___ k_____ N-, g-r-a- k-t- k-r-ą- ---------------------- Ne, geriau kitą kartą. 0
Odotatteko jotakuta? A--(-ūs--ko-nors--auk-a-e? A_ (____ k_ n___ l________ A- (-ū-) k- n-r- l-u-i-t-? -------------------------- Ar (jūs) ko nors laukiate? 0
Kyllä, poikaystävääni. Taip- -----) dra---. T____ (_____ d______ T-i-, (-a-o- d-a-g-. -------------------- Taip, (savo) draugo. 0
Tuolta hän tuleekin! Š----t-n j-s-atei--! Š___ t__ j__ a______ Š-a- t-n j-s a-e-n-! -------------------- Štai ten jis ateina! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!