Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   nl Werken

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [vijfenvijftig]

Werken

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Wa- vo-r-w--k-d-e- u? W__ v___ w___ d___ u_ W-t v-o- w-r- d-e- u- --------------------- Wat voor werk doet u? 0
Mieheni on lääkäri. M-j-------e--t--l- ar-s. M___ m__ w____ a__ a____ M-j- m-n w-r-t a-s a-t-. ------------------------ Mijn man werkt als arts. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Ik-w-r--p--tt----a-s --r---e-st-r. I_ w___ p_______ a__ v____________ I- w-r- p-r-t-m- a-s v-r-l-e-s-e-. ---------------------------------- Ik werk parttime als verpleegster. 0
Pian saamme eläkettä. W-- -u---- ga-- --s -e-s-oe----tv--gen. W__ z_____ g___ o__ p_______ o_________ W-j z-l-e- g-u- o-s p-n-i-e- o-t-a-g-n- --------------------------------------- Wij zullen gauw ons pensioen ontvangen. 0
Mutta verot ovat korkeita. M-a- -- -e---t--------j- h-og. M___ d_ b__________ z___ h____ M-a- d- b-l-s-i-g-n z-j- h-o-. ------------------------------ Maar de belastingen zijn hoog. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. E- -- zi---ekoste--e-zeke-in--i- du--. E_ d_ z______________________ i_ d____ E- d- z-e-t-k-s-e-v-r-e-e-i-g i- d-u-. -------------------------------------- En de ziektekostenverzekering is duur. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? W-t-wil--- --rde-? W__ w__ j_ w______ W-t w-l j- w-r-e-? ------------------ Wat wil je worden? 0
Haluan tulla insinööriksi. I- w-l-g--ag-i-genie-- -o----. I_ w__ g____ i________ w______ I- w-l g-a-g i-g-n-e-r w-r-e-. ------------------------------ Ik wil graag ingenieur worden. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Ik-wi-----r de------rsi--it--a-n. I_ w__ n___ d_ u___________ g____ I- w-l n-a- d- u-i-e-s-t-i- g-a-. --------------------------------- Ik wil naar de universiteit gaan. 0
Olen harjoittelija. I----n--tag-a-re. I_ b__ s_________ I- b-n s-a-i-i-e- ----------------- Ik ben stagiaire. 0
En tienaa paljon. I- --rdie---i---v-e-. I_ v______ n___ v____ I- v-r-i-n n-e- v-e-. --------------------- Ik verdien niet veel. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Ik ---p---a-e-i----t-b-i--nl-n-. I_ l___ s____ i_ h__ b__________ I- l-o- s-a-e i- h-t b-i-e-l-n-. -------------------------------- Ik loop stage in het buitenland. 0
Tuo on pomoni. D-t--s-m-j---aa-. D__ i_ m___ b____ D-t i- m-j- b-a-. ----------------- Dit is mijn baas. 0
Minulla on mukavia työkavereita. I- heb --u-e-----eg-’s. I_ h__ l____ c_________ I- h-b l-u-e c-l-e-a-s- ----------------------- Ik heb leuke collega’s. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. We ---n ied-re--i-d---naa--de--anti-e. W_ g___ i_____ m_____ n___ d_ k_______ W- g-a- i-d-r- m-d-a- n-a- d- k-n-i-e- -------------------------------------- We gaan iedere middag naar de kantine. 0
Etsin työpaikkaa. Ik-be- op-zoe- na-- ee--b-a-. I_ b__ o_ z___ n___ e__ b____ I- b-n o- z-e- n-a- e-n b-a-. ----------------------------- Ik ben op zoek naar een baan. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. I---en -- een j-a--wer-loo-. I_ b__ a_ e__ j___ w________ I- b-n a- e-n j-a- w-r-l-o-. ---------------------------- Ik ben al een jaar werkloos. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. E---i----- v--e--e----z---i--d-----nd. E_ z___ t_ v___ w________ i_ d__ l____ E- z-j- t- v-l- w-r-l-z-n i- d-t l-n-. -------------------------------------- Er zijn te vele werklozen in dit land. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?