Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   sv Arbeta

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [femtiofem]

Arbeta

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Mitä teette työksenne? V-d--a- ni---r-yrk-? V__ h__ n_ f__ y____ V-d h-r n- f-r y-k-? -------------------- Vad har ni för yrke? 0
Mieheni on lääkäri. M-n-ma--är läka---t--l y---t. M__ m__ ä_ l_____ t___ y_____ M-n m-n ä- l-k-r- t-l- y-k-t- ----------------------------- Min man är läkare till yrket. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Jag-arbe--r d-ltid --m-s-u--k-t--s--. J__ a______ d_____ s__ s_____________ J-g a-b-t-r d-l-i- s-m s-u-s-ö-e-s-a- ------------------------------------- Jag arbetar deltid som sjuksköterska. 0
Pian saamme eläkettä. Snart -år -i-pen-i-n. S____ f__ v_ p_______ S-a-t f-r v- p-n-i-n- --------------------- Snart får vi pension. 0
Mutta verot ovat korkeita. Me--sk--t-r-a-ä----g-. M__ s________ ä_ h____ M-n s-a-t-r-a ä- h-g-. ---------------------- Men skatterna är höga. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Och s-ukför----i--e--är --g. O__ s_______________ ä_ h___ O-h s-u-f-r-ä-r-n-e- ä- h-g- ---------------------------- Och sjukförsäkringen är hög. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? V-d --ll -u bl-? V__ v___ d_ b___ V-d v-l- d- b-i- ---------------- Vad vill du bli? 0
Haluan tulla insinööriksi. Jag -il---------e-j-r. J__ v___ b__ i________ J-g v-l- b-i i-g-n-ö-. ---------------------- Jag vill bli ingenjör. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Jag-vi-- s---e-a -å----ve------. J__ v___ s______ p_ u___________ J-g v-l- s-u-e-a p- u-i-e-s-t-t- -------------------------------- Jag vill studera på universitet. 0
Olen harjoittelija. J-- -r----ktika-t. J__ ä_ p__________ J-g ä- p-a-t-k-n-. ------------------ Jag är praktikant. 0
En tienaa paljon. J-g-tj--ar i-te my--e-. J__ t_____ i___ m______ J-g t-ä-a- i-t- m-c-e-. ----------------------- Jag tjänar inte mycket. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. J-- p-ak-i---ar----ml--d-. J__ p__________ u_________ J-g p-a-t-s-r-r u-o-l-n-s- -------------------------- Jag praktiserar utomlands. 0
Tuo on pomoni. Det--är--r mi- c---. D__ d__ ä_ m__ c____ D-t d-r ä- m-n c-e-. -------------------- Det där är min chef. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Ja- -ar-tr-v--g------e--r. J__ h__ t_______ k________ J-g h-r t-e-l-g- k-l-e-o-. -------------------------- Jag har trevliga kollegor. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. V-- l-n---id --r vi ---t-d ------er--na---stau-a-g--. V__ l_______ g__ v_ a_____ t___ p____________________ V-d l-n-h-i- g-r v- a-l-i- t-l- p-r-o-a-r-s-a-r-n-e-. ----------------------------------------------------- Vid lunchtid går vi alltid till personalrestaurangen. 0
Etsin työpaikkaa. Ja----ke---n a---äl---n-. J__ s____ e_ a___________ J-g s-k-r e- a-s-ä-l-i-g- ------------------------- Jag söker en anställning. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Ja- -a--va--t -rbe-s-ö- i -tt år. J__ h__ v____ a________ i e__ å__ J-g h-r v-r-t a-b-t-l-s i e-t å-. --------------------------------- Jag har varit arbetslös i ett år. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. I -e- --r l-n-e----nn- --t ---t-----må-g- -r-e-s---a. I d__ h__ l_____ f____ d__ a___ f__ m____ a__________ I d-t h-r l-n-e- f-n-s d-t a-l- f-r m-n-a a-b-t-l-s-. ----------------------------------------------------- I det här landet finns det allt för många arbetslösa. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?