Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   et Eitamine 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [kuuskümmend viis]

Eitamine 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Ka---e- sõrmu- on----li-? K__ s__ s_____ o_ k______ K-s s-e s-r-u- o- k-l-i-? ------------------------- Kas see sõrmus on kallis? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. Ei----e--a---- ---u-t sad---uro-. E__ s__ m_____ a_____ s___ e_____ E-, s-e m-k-a- a-n-l- s-d- e-r-t- --------------------------------- Ei, see maksab ainult sada eurot. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Kui---u- o---i---t viis--mme--. K___ m__ o_ a_____ v___________ K-i- m-l o- a-n-l- v-i-k-m-e-d- ------------------------------- Kuid mul on ainult viiskümmend. 0
Oletko jo valmis? Ol---sa juba-v--mi-? O___ s_ j___ v______ O-e- s- j-b- v-l-i-? -------------------- Oled sa juba valmis? 0
Ei, en vielä. Ei,-veel m-t-e. E__ v___ m_____ E-, v-e- m-t-e- --------------- Ei, veel mitte. 0
Mutta olen kohta valmis. A-- k--- ole- ---m-s. A__ k___ o___ v______ A-a k-h- o-e- v-l-i-. --------------------- Aga kohe olen valmis. 0
Haluaisitko vielä keittoa? So------a--e-- s-pp-? S_____ s_ v___ s_____ S-o-i- s- v-e- s-p-i- --------------------- Soovid sa veel suppi? 0
Ei, en halua enää. E-, -a--i-tah---ohke-. E__ m_ e_ t___ r______ E-, m- e- t-h- r-h-e-. ---------------------- Ei, ma ei taha rohkem. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. A-a -e---üh--jää-is-. A__ v___ ü__ j_______ A-a v-e- ü-t j-ä-i-t- --------------------- Aga veel üht jäätist. 0
Oletko asunut kauan täällä? Ela--s- ju-- -a-a si-n? E___ s_ j___ k___ s____ E-a- s- j-b- k-u- s-i-? ----------------------- Elad sa juba kaua siin? 0
En, vasta kuukauden. E-,-a-l-s --i---- ---d. E__ a____ e______ k____ E-, a-l-s e-i-e-t k-u-. ----------------------- Ei, alles esimest kuud. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. K-id----tu-n-n-juba -a--u--n---si. K___ m_ t_____ j___ p____ i_______ K-i- m- t-n-e- j-b- p-l-u i-i-e-i- ---------------------------------- Kuid ma tunnen juba palju inimesi. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? S-i-ad--a -om----o-u? S_____ s_ h____ k____ S-i-a- s- h-m-e k-j-? --------------------- Sõidad sa homme koju? 0
En, vasta viikonloppuna. Ei,-----s -ä--la-ahe-u--l. E__ a____ n_______________ E-, a-l-s n-d-l-v-h-t-s-l- -------------------------- Ei, alles nädalavahetusel. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. A-a-m---u-en-ju-- p--apä---l-t-ga-i. A__ m_ t____ j___ p_________ t______ A-a m- t-l-n j-b- p-h-p-e-a- t-g-s-. ------------------------------------ Aga ma tulen juba pühapäeval tagasi. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? K---su t-ta--o- j-b--täiskasva--d? K__ s_ t____ o_ j___ t____________ K-s s- t-t-r o- j-b- t-i-k-s-a-u-? ---------------------------------- Kas su tütar on juba täiskasvanud? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. E-, ----n a-le- -eit---eist. E__ t_ o_ a____ s___________ E-, t- o- a-l-s s-i-s-t-i-t- ---------------------------- Ei, ta on alles seitseteist. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. Ag- -al--n juba--oiss---be-. A__ t__ o_ j___ p___________ A-a t-l o- j-b- p-i-s-s-b-r- ---------------------------- Aga tal on juba poiss-sõber. 0

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!