Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   nn Nekting 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [sekstifem]

Nekting 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Er--en---n-en----? E_ d__ r_____ d___ E- d-n r-n-e- d-r- ------------------ Er den ringen dyr? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. Nei--han--o-t-r --rr--h------e-r-. N___ h__ k_____ b____ h_____ e____ N-i- h-n k-s-a- b-r-e h-n-r- e-r-. ---------------------------------- Nei, han kostar berre hundre euro. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Men eg--ar berr-----ti. M__ e_ h__ b____ f_____ M-n e- h-r b-r-e f-m-i- ----------------------- Men eg har berre femti. 0
Oletko jo valmis? Er--u ferd-g? E_ d_ f______ E- d- f-r-i-? ------------- Er du ferdig? 0
Ei, en vielä. Nei------e ---o. N___ i____ e____ N-i- i-k-e e-n-. ---------------- Nei, ikkje enno. 0
Mutta olen kohta valmis. M-n -g -r s-ar- ----i-. M__ e_ e_ s____ f______ M-n e- e- s-a-t f-r-i-. ----------------------- Men eg er snart ferdig. 0
Haluaisitko vielä keittoa? V----- h- mei- s--p-? V__ d_ h_ m___ s_____ V-l d- h- m-i- s-p-e- --------------------- Vil du ha meir suppe? 0
Ei, en halua enää. N-i ta-k, eg---l-ikkj--h---e-r. N__ t____ e_ v__ i____ h_ m____ N-i t-k-, e- v-l i-k-e h- m-i-. ------------------------------- Nei takk, eg vil ikkje ha meir. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. M-n eg v-l-ha -eir--s. M__ e_ v__ h_ m___ i__ M-n e- v-l h- m-i- i-. ---------------------- Men eg vil ha meir is. 0
Oletko asunut kauan täällä? H-r-d----d- ----l-ng-? H__ d_ b___ h__ l_____ H-r d- b-d- h-r l-n-e- ---------------------- Har du budd her lenge? 0
En, vasta kuukauden. Ne---b-r------ mån-d. N___ b____ e__ m_____ N-i- b-r-e e-n m-n-d- --------------------- Nei, berre ein månad. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. M-n--g-kj--ne---an-e---lk-alt. M__ e_ k______ m____ f___ a___ M-n e- k-e-n-r m-n-e f-l- a-t- ------------------------------ Men eg kjenner mange folk alt. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? K--re--d--h-im ---or-on? K_____ d_ h___ i m______ K-y-e- d- h-i- i m-r-o-? ------------------------ Køyrer du heim i morgon? 0
En, vasta viikonloppuna. N-i----k-e---r ----l-a. N___ i____ f__ i h_____ N-i- i-k-e f-r i h-l-a- ----------------------- Nei, ikkje før i helga. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. Me- ---kj---tilba-e--lt-på ----ag-n. M__ e_ k___ t______ a__ p_ s________ M-n e- k-e- t-l-a-e a-t p- s-n-a-e-. ------------------------------------ Men eg kjem tilbake alt på sundagen. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? E- dot---a ----aksen? E_ d______ d_ v______ E- d-t-e-a d- v-k-e-? --------------------- Er dottera di vaksen? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Nei, -- er b-rr---y-ten. N___ h_ e_ b____ s______ N-i- h- e- b-r-e s-t-e-. ------------------------ Nei, ho er berre sytten. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. M-- ho-har ------i----n----ra--. M__ h_ h__ a_______ e__ k_______ M-n h- h-r a-l-r-i- e-n k-æ-a-t- -------------------------------- Men ho har allereie ein kjærast. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!