Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   cs Přivlastňovací zájmena 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [šedesát šest]

Přivlastňovací zájmena 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
minä – minun já – -ůj-/ --je (s-ů- -----j-) j_ – m__ / m___ (____ / s_____ j- – m-j / m-j- (-v-j / s-o-e- ------------------------------ já – můj / moje (svůj / svoje) 0
En löydä avaintani. Ne-ů-u n--í--sv-j k-íč. N_____ n____ s___ k____ N-m-ž- n-j-t s-ů- k-í-. ----------------------- Nemůžu najít svůj klíč. 0
En löydä lippuani. Nem----n-----svo- jíz-e-ku. N_____ n____ s___ j________ N-m-ž- n-j-t s-o- j-z-e-k-. --------------------------- Nemůžu najít svou jízdenku. 0
sinä – sinun ty-– tv-- - t--j- ----- - s--j-) t_ – t___ / t____ (____ / s_____ t- – t-ů- / t-o-e (-v-j / s-o-e- -------------------------------- ty – tvůj / tvoje (svůj / svoje) 0
Löysitkö avaimesi? Naše- jsi----j-klí-? N____ j__ s___ k____ N-š-l j-i s-ů- k-í-? -------------------- Našel jsi svůj klíč? 0
Löysitkö lippusi? N-š-l ----s--u j-z--nku? N____ j__ s___ j________ N-š-l j-i s-o- j-z-e-k-? ------------------------ Našel jsi svou jízdenku? 0
hän – hänen o------h- (-v-j / -vo-e) o_ – j___ (____ / s_____ o- – j-h- (-v-j / s-o-e- ------------------------ on – jeho (svůj / svoje) 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? N---š--k-e--e--eho kl--? N_____ k__ j_ j___ k____ N-v-š- k-e j- j-h- k-í-? ------------------------ Nevíš, kde je jeho klíč? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Nev------e j--j--o jízde-k-? N_____ k__ j_ j___ j________ N-v-š- k-e j- j-h- j-z-e-k-? ---------------------------- Nevíš, kde je jeho jízdenka? 0
hän – hänen on--–-j--- (-v---/ s--j-) o__ – j___ (____ / s_____ o-a – j-j- (-v-j / s-o-e- ------------------------- ona – její (svůj / svoje) 0
Hänen rahansa ovat poissa. Je-í --ní-e -------y-. J___ p_____ j___ p____ J-j- p-n-z- j-o- p-y-. ---------------------- Její peníze jsou pryč. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. A j--í-kre--tn--kart-----t--é -ryč. A j___ k_______ k____ j_ t___ p____ A j-j- k-e-i-n- k-r-a j- t-k- p-y-. ----------------------------------- A její kreditní karta je také pryč. 0
me – meidän m------š - n--e ---ůj------j-) m_ – n__ / n___ (____ / s_____ m- – n-š / n-š- (-v-j / s-o-e- ------------------------------ my – náš / naše (svůj / svoje) 0
Meidän isoisämme on sairas. Ná- d-d-če--j---emoc-ý. N__ d______ j_ n_______ N-š d-d-č-k j- n-m-c-ý- ----------------------- Náš dědeček je nemocný. 0
Meidän isoäitimme on terve. N-še --bi--- j- zd----. N___ b______ j_ z______ N-š- b-b-č-a j- z-r-v-. ----------------------- Naše babička je zdravá. 0
te – teidän v------š-/ --še (---j-- sv---) v_ – v__ / v___ (____ / s_____ v- – v-š / v-š- (-v-j / s-o-e- ------------------------------ vy – váš / vaše (svůj / svoje) 0
Lapset, missä teidän isänne on? D-t-, kde je --š-t--ín-k? D____ k__ j_ v__ t_______ D-t-, k-e j- v-š t-t-n-k- ------------------------- Děti, kde je váš tatínek? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? D-ti,---e--- -aše-m-m-nk-? D____ k__ j_ v___ m_______ D-t-, k-e j- v-š- m-m-n-a- -------------------------- Děti, kde je vaše maminka? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!