Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   lv Piederības vietniekvārdi 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [sešdesmit septiņi]

Piederības vietniekvārdi 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
silmälasit b-i-les b______ b-i-l-s ------- brilles 0
Hän unohti silmälasinsa. V-ņš---zmirsa-s-----br-l-e-. V___ a_______ s____ b_______ V-ņ- a-z-i-s- s-v-s b-i-l-s- ---------------------------- Viņš aizmirsa savas brilles. 0
Missä ovat hänen lasinsa? Kur-t-d--r----- --ille-? K__ t__ i_ v___ b_______ K-r t-d i- v-ņ- b-i-l-s- ------------------------ Kur tad ir viņa brilles? 0
kello pulk-tenis p_________ p-l-s-e-i- ---------- pulkstenis 0
Hänen kellonsa on rikki. Viņ- -ul-s--ni- ---sa-o-āji--. V___ p_________ i_ s__________ V-ņ- p-l-s-e-i- i- s-b-j-j-e-. ------------------------------ Viņa pulkstenis ir sabojājies. 0
Kello roikkuu seinällä. P-lkstenis k-r---s --- s-en-s. P_________ k______ p__ s______ P-l-s-e-i- k-r-j-s p-e s-e-a-. ------------------------------ Pulkstenis karājas pie sienas. 0
passi p--e p___ p-s- ---- pase 0
Hän on hävittänyt passinsa. V-ņ- i--p-z--d-jis ---u-pasi. V___ i_ p_________ s___ p____ V-ņ- i- p-z-u-ē-i- s-v- p-s-. ----------------------------- Viņš ir pazaudējis savu pasi. 0
Missä on hänen passinsa? K-- ta--ir-v-ņa-p---? K__ t__ i_ v___ p____ K-r t-d i- v-ņ- p-s-? --------------------- Kur tad ir viņa pase? 0
hän – hänen vi-i-–---ņu v___ – v___ v-ņ- – v-ņ- ----------- viņi – viņu 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. B-----ne-ar atrast savu- ----ku-. B____ n____ a_____ s____ v_______ B-r-i n-v-r a-r-s- s-v-s v-c-k-s- --------------------------------- Bērni nevar atrast savus vecākus. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Bet -ur-j-u---- --ņu--ecāk-. B__ t__ j__ n__ v___ v______ B-t t-r j-u n-k v-ņ- v-c-k-. ---------------------------- Bet tur jau nāk viņu vecāki. 0
te – teidän (teitittelymuoto) Jū--– --su J__ – J___ J-s – J-s- ---------- Jūs – Jūsu 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Kāds-bi-- -ūs- --ļojum---Mi---ra--un-s? K___ b___ J___ c________ M______ k_____ K-d- b-j- J-s- c-ļ-j-m-, M-l-e-a k-n-s- --------------------------------------- Kāds bija Jūsu ceļojums, Millera kungs? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? Kur--- -ūsu --e-a- -i-l--a---n--? K__ i_ J___ s_____ M______ k_____ K-r i- J-s- s-e-a- M-l-e-a k-n-s- --------------------------------- Kur ir Jūsu sieva, Millera kungs? 0
te – teidän (teitittelymuoto) J-s-- Jū-u J__ – J___ J-s – J-s- ---------- Jūs – Jūsu 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? K--- b-ja J-s- ceļ--ums- Šm-tes ku--z-? K___ b___ J___ c________ Š_____ k______ K-d- b-j- J-s- c-ļ-j-m-, Š-i-e- k-n-z-? --------------------------------------- Kāds bija Jūsu ceļojums, Šmites kundze? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Ku- -- Jūs- -ī-s- Š--tes-k-nd--? K__ i_ J___ v____ Š_____ k______ K-r i- J-s- v-r-, Š-i-e- k-n-z-? -------------------------------- Kur ir Jūsu vīrs, Šmites kundze? 0

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!