Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   ti ናይ ዋንነት ቃላት 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [ሱሳንሸውዓተን]

67 [susanishewi‘ateni]

ናይ ዋንነት ቃላት 2

nayi wanineti k’alati 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
silmälasit እቲ-መነጽር እ_ መ___ እ- መ-ጽ- ------- እቲ መነጽር 0
n--i-wa-i-eti--’-la-i-2 n___ w_______ k______ 2 n-y- w-n-n-t- k-a-a-i 2 ----------------------- nayi wanineti k’alati 2
Hän unohti silmälasinsa. ን---ነጽሩ ረ-ዑዎ። ን_ መ___ ረ____ ን- መ-ጽ- ረ-ዑ-። ------------- ንሱ መነጽሩ ረሲዑዎ። 0
n-yi-w----eti-k-ala-- 2 n___ w_______ k______ 2 n-y- w-n-n-t- k-a-a-i 2 ----------------------- nayi wanineti k’alati 2
Missä ovat hänen lasinsa? መነጽሩ -በይ -ዩ ረሲ-ዎ? መ___ ኣ__ ድ_ ረ____ መ-ጽ- ኣ-ይ ድ- ረ-ዑ-? ----------------- መነጽሩ ኣበይ ድዩ ረሲዑዎ? 0
i-ī---ne-s’iri i__ m_________ i-ī m-n-t-’-r- -------------- itī menets’iri
kello እ---ዓት እ_ ሰ__ እ- ሰ-ት ------ እታ ሰዓት 0
itī -e---s’i-i i__ m_________ i-ī m-n-t-’-r- -------------- itī menets’iri
Hänen kellonsa on rikki. ሰ-ቱ ተ-ላ--። ሰ__ ተ_____ ሰ-ቱ ተ-ላ-ያ- ---------- ሰዓቱ ተባላሽያ። 0
i-ī-m-ne----ri i__ m_________ i-ī m-n-t-’-r- -------------- itī menets’iri
Kello roikkuu seinällä. እ- -ዓ--ኣብ መን-ቕ--ሰ----ላ። እ_ ሰ__ ኣ_ መ___ ተ___ ኣ__ እ- ሰ-ት ኣ- መ-ደ- ተ-ቒ- ኣ-። ----------------------- እታ ሰዓት ኣብ መንደቕ ተሰቒላ ኣላ። 0
n----m--ets-ir--re--‘---። n___ m_________ r________ n-s- m-n-t-’-r- r-s-‘-w-። ------------------------- nisu menets’iru resī‘uwo።
passi እቲ-ፓ-ፖርት እ_ ፓ____ እ- ፓ-ፖ-ት -------- እቲ ፓስፖርት 0
ni----e---s’--- re-ī‘uwo። n___ m_________ r________ n-s- m-n-t-’-r- r-s-‘-w-። ------------------------- nisu menets’iru resī‘uwo።
Hän on hävittänyt passinsa. ንሱ ፓስ-ር- ሲ-ኑዎ። ን_ ፓ____ ሲ____ ን- ፓ-ፖ-ቱ ሲ-ኑ-። -------------- ንሱ ፓስፖርቱ ሲኢኑዎ። 0
n----menet--i-u r--ī--w-። n___ m_________ r________ n-s- m-n-t-’-r- r-s-‘-w-። ------------------------- nisu menets’iru resī‘uwo።
Missä on hänen passinsa? ፖ-ስ--ቱ -በ- ጌ--? ፖ_____ ኣ__ ጌ___ ፖ-ስ-ር- ኣ-ይ ጌ-ዎ- --------------- ፖኣስፖርቱ ኣበይ ጌሩዎ? 0
m-ne-s’--- a-eyi------res-‘---? m_________ a____ d___ r________ m-n-t-’-r- a-e-i d-y- r-s-‘-w-? ------------------------------- menets’iru abeyi diyu resī‘uwo?
hän – hänen ን--ም-- --ም ን___ - ና__ ን-ቶ- - ና-ም ---------- ንሳቶም - ናቶም 0
me--ts-----a--yi --yu-r------o? m_________ a____ d___ r________ m-n-t-’-r- a-e-i d-y- r-s-‘-w-? ------------------------------- menets’iru abeyi diyu resī‘uwo?
Lapset eivät löydä vanhempiaan. እ-ም ቆ-ዑ--ወ-ድኦ--ሲነ--። እ__ ቆ__ ን_____ ሲ____ እ-ም ቆ-ዑ ን-ለ-ኦ- ሲ-ሞ-። -------------------- እቶም ቆልዑ ንወለድኦም ሲነሞም። 0
me-et-’ir--abeyi---yu-r--ī‘u--? m_________ a____ d___ r________ m-n-t-’-r- a-e-i d-y- r-s-‘-w-? ------------------------------- menets’iru abeyi diyu resī‘uwo?
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! ግ--ወ-ድኦ- -ነዉ --ጽ--። ግ_ ወ____ እ__ ይ___ ። ግ- ወ-ድ-ም እ-ዉ ይ-ጽ- ። ------------------- ግን ወለድኦም እነዉ ይመጽኡ ። 0
ita-s--ati i__ s_____ i-a s-‘-t- ---------- ita se‘ati
te – teidän (teitittelymuoto) ንስኹም --ናትኩም ን___ - ና___ ን-ኹ- - ና-ኩ- ----------- ንስኹም - ናትኩም 0
it- -e--ti i__ s_____ i-a s-‘-t- ---------- ita se‘ati
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? መገሻ---ከመ--ሩ-----ሙለ-? መ____ ከ_____ ኣ_ ሙ___ መ-ሻ-ም ከ-ይ-ሩ- ኣ- ሙ-ር- -------------------- መገሻኹም ከመይኔሩ፣ ኣቶ ሙለር? 0
ita se---i i__ s_____ i-a s-‘-t- ---------- ita se‘ati
Missä vaimonne on, herra Müller? ሰ---ኹ- -----ላ ኣ--ሙ-ር? ሰ_____ ኣ__ ኣ_ ኣ_ ሙ___ ሰ-ይ-ኹ- ኣ-ይ ኣ- ኣ- ሙ-ር- --------------------- ሰበይትኹም ኣበይ ኣላ ኣቶ ሙለር? 0
s-‘-t---eb-la-h-y-። s_____ t___________ s-‘-t- t-b-l-s-i-a- ------------------- se‘atu tebalashiya።
te – teidän (teitittelymuoto) ን--- - --ክን ን___ - ና___ ን-ኽ- - ና-ክ- ----------- ንስኽን - ናትክን 0
se--t--te--la-h---። s_____ t___________ s-‘-t- t-b-l-s-i-a- ------------------- se‘atu tebalashiya።
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? መገሻኽን ከመይ ኔሩ-ወይዘ--ሽሚት? መ____ ከ__ ኔ_ ወ___ ሽ___ መ-ሻ-ን ከ-ይ ኔ- ወ-ዘ- ሽ-ት- ---------------------- መገሻኽን ከመይ ኔሩ ወይዘሮ ሽሚት? 0
se-----t----ash---። s_____ t___________ s-‘-t- t-b-l-s-i-a- ------------------- se‘atu tebalashiya።
Missä miehenne on, rouva Schmidt? ሰብ-----ኣ----ሎ----ሮ-ሽ--? ሰ_____ ኣ__ ኣ_ ወ___ ሽ___ ሰ-ኣ-ክ- ኣ-ይ ኣ- ወ-ዘ- ሽ-ት- ----------------------- ሰብኣይክን ኣበይ ኣሎ ወይዘሮ ሽሚት? 0
i-a----ati --- ----d-k-----e-ek-’-----la። i__ s_____ a__ m________ t________ a___ i-a s-‘-t- a-i m-n-d-k-’- t-s-k-’-l- a-a- ----------------------------------------- ita se‘ati abi menideḵ’i teseḵ’īla ala።

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tigrinja (1-100) MP3 tigrinja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!