Lauseita

fi iso – pieni   »   be вялікі – маленькі

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [шэсцьдзесят восем]

68 [shests’dzesyat vosem]

вялікі – маленькі

vyalіkі – malen’kі

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
iso ja pieni в-л--і-і мале-ькі в_____ і м_______ в-л-к- і м-л-н-к- ----------------- вялікі і маленькі 0
v---і-- - ma-en’kі v______ – m_______ v-a-і-і – m-l-n-k- ------------------ vyalіkі – malen’kі
Elefantti on iso. С--н вя-ік-. С___ в______ С-о- в-л-к-. ------------ Слон вялікі. 0
v-a---- – m-len--і v______ – m_______ v-a-і-і – m-l-n-k- ------------------ vyalіkі – malen’kі
Hiiri on pieni. М-ш м-л----а-. М__ м_________ М-ш м-л-н-к-я- -------------- Мыш маленькая. 0
vyal-k----m-----kі v______ і m_______ v-a-і-і і m-l-n-k- ------------------ vyalіkі і malen’kі
pimeä ja valoisa цё-ны-і-с----ы ц____ і с_____ ц-м-ы і с-е-л- -------------- цёмны і светлы 0
vy------і-m--e-’-і v______ і m_______ v-a-і-і і m-l-n-k- ------------------ vyalіkі і malen’kі
Yö on pimeä. Н-ч-ц--н--. Н__ ц______ Н-ч ц-м-а-. ----------- Ноч цёмная. 0
v---іkі і -alen’kі v______ і m_______ v-a-і-і і m-l-n-k- ------------------ vyalіkі і malen’kі
Päivä on valoisa. Дз-нь-с-е-л-. Д____ с______ Д-е-ь с-е-л-. ------------- Дзень светлы. 0
S--n v--lіkі. S___ v_______ S-o- v-a-і-і- ------------- Slon vyalіkі.
vanha ja nuori с-а-------л-ды с____ і м_____ с-а-ы і м-л-д- -------------- стары і малады 0
Sl------l--і. S___ v_______ S-o- v-a-і-і- ------------- Slon vyalіkі.
Isoisämme on hyvin vanha. Н----зя-у-- вельмі--т---. Н__ д______ в_____ с_____ Н-ш д-я-у-я в-л-м- с-а-ы- ------------------------- Наш дзядуля вельмі стары. 0
Slon vy--і--. S___ v_______ S-o- v-a-і-і- ------------- Slon vyalіkі.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. 70--а-оў--аз-д-ён б---яшчэ-ма-а--. 7_ г____ н____ ё_ б__ я___ м______ 7- г-д-ў н-з-д ё- б-ў я-ч- м-л-д-. ---------------------------------- 70 гадоў назад ён быў яшчэ малады. 0
Mysh---l--’kaya. M___ m__________ M-s- m-l-n-k-y-. ---------------- Mysh malen’kaya.
kaunis ja ruma пры-----і ---дкі п______ і б_____ п-ы-о-ы і б-ы-к- ---------------- прыгожы і брыдкі 0
M-sh-------k-y-. M___ m__________ M-s- m-l-n-k-y-. ---------------- Mysh malen’kaya.
Perhonen on kaunis. Ма-ыл-к-прыгож-. М______ п_______ М-т-л-к п-ы-о-ы- ---------------- Матылёк прыгожы. 0
M--h----e-’---a. M___ m__________ M-s- m-l-n-k-y-. ---------------- Mysh malen’kaya.
Hämähäkki on ruma. П-в-- -р---і. П____ б______ П-в-к б-ы-к-. ------------- Павук брыдкі. 0
t--mn- і----tly t_____ і s_____ t-e-n- і s-e-l- --------------- tsemny і svetly
lihava ja laiha т---т- --худы т_____ і х___ т-ў-т- і х-д- ------------- тоўсты і худы 0
ts-m---і -----y t_____ і s_____ t-e-n- і s-e-l- --------------- tsemny і svetly
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Жан-ы-а ---о---0--кг т---т--. Ж______ в____ 1__ к_ т_______ Ж-н-ы-а в-г-ю 1-0 к- т-ў-т-я- ----------------------------- Жанчына вагою 100 кг тоўстая. 0
t---ny і s--tly t_____ і s_____ t-e-n- і s-e-l- --------------- tsemny і svetly
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Му-чына----ою-5- кг х--ы. М______ в____ 5_ к_ х____ М-ж-ы-а в-г-ю 5- к- х-д-. ------------------------- Мужчына вагою 50 кг худы. 0
No-h-ts---a-a. N___ t________ N-c- t-e-n-y-. -------------- Noch tsemnaya.
kallis ja halpa д-р--і---т-нны д_____ і т____ д-р-г- і т-н-ы -------------- дарагі і танны 0
No-h---e-na-a. N___ t________ N-c- t-e-n-y-. -------------- Noch tsemnaya.
Auto on kallis. Аў---а-і-- --р--і. А_________ д______ А-т-м-б-л- д-р-г-. ------------------ Аўтамабіль дарагі. 0
N--h----mn-ya. N___ t________ N-c- t-e-n-y-. -------------- Noch tsemnaya.
Sanomalehti on halpa. Г--ета---н-ая. Г_____ т______ Г-з-т- т-н-а-. -------------- Газета танная. 0
Dzen’---etly. D____ s______ D-e-’ s-e-l-. ------------- Dzen’ svetly.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…