Lauseita

fi iso – pieni   »   hy մեծ - փոքր

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [վաթսունութ]

68 [vat’sunut’]

մեծ - փոքր

mets - p’vok’r

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
iso ja pieni մ-ծ և-փոքր մ__ և փ___ մ-ծ և փ-ք- ---------- մեծ և փոքր 0
met- --p’vok’r m___ - p______ m-t- - p-v-k-r -------------- mets - p’vok’r
Elefantti on iso. Փիղ---ե--է: Փ___ մ__ է_ Փ-ղ- մ-ծ է- ----------- Փիղը մեծ է: 0
met--- --v-k’r m___ - p______ m-t- - p-v-k-r -------------- mets - p’vok’r
Hiiri on pieni. Մու-ը -ո-ր-է: Մ____ փ___ է_ Մ-ւ-ը փ-ք- է- ------------- Մուկը փոքր է: 0
m-ts y----’vo--r m___ y__ p______ m-t- y-v p-v-k-r ---------------- mets yev p’vok’r
pimeä ja valoisa մութ-և-լ--սա--ր մ___ և լ_______ մ-ւ- և լ-ւ-ա-ո- --------------- մութ և լուսավոր 0
m--s --v-p-----r m___ y__ p______ m-t- y-v p-v-k-r ---------------- mets yev p’vok’r
Yö on pimeä. Գ---րը-մութ -: Գ_____ մ___ է_ Գ-շ-ր- մ-ւ- է- -------------- Գիշերը մութ է: 0
mets -ev-p-vo--r m___ y__ p______ m-t- y-v p-v-k-r ---------------- mets yev p’vok’r
Päivä on valoisa. Օր-----ծառ--: Օ__ պ_____ է_ Օ-ը պ-յ-ա- է- ------------- Օրը պայծառ է: 0
P’ighy--et--e P_____ m___ e P-i-h- m-t- e ------------- P’ighy mets e
vanha ja nuori ծ-ր և ե---ա-արդ ծ__ և ե________ ծ-ր և ե-ի-ա-ա-դ --------------- ծեր և երիտասարդ 0
P’i--- -ets-e P_____ m___ e P-i-h- m-t- e ------------- P’ighy mets e
Isoisämme on hyvin vanha. Մ----ապ--- շ-տ-ծեր է: Մ__ պ_____ շ__ ծ__ է_ Մ-ր պ-պ-կ- շ-տ ծ-ր է- --------------------- Մեր պապիկը շատ ծեր է: 0
P’-gh- m-ts-e P_____ m___ e P-i-h- m-t- e ------------- P’ighy mets e
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. Յ--ա--ս--ն-տարի---աջ-ն---րի----րդ---: Յ_________ տ___ ա___ ն_ ե________ է__ Յ-թ-ն-ս-ւ- տ-ր- ա-ա- ն- ե-ի-ա-ա-դ է-: ------------------------------------- Յոթանասուն տարի առաջ նա երիտասարդ էր: 0
M-k--p’vok’r-e M___ p______ e M-k- p-v-k-r e -------------- Muky p’vok’r e
kaunis ja ruma գ-ղե-ի--և-տ--ղ գ______ և տ___ գ-ղ-ց-կ և տ-ե- -------------- գեղեցիկ և տգեղ 0
Mu-- ---o-’--e M___ p______ e M-k- p-v-k-r e -------------- Muky p’vok’r e
Perhonen on kaunis. Թի--ռ--գե----- -: Թ_____ գ______ է_ Թ-թ-ռ- գ-ղ-ց-կ է- ----------------- Թիթեռը գեղեցիկ է: 0
M-ky--’-ok’r e M___ p______ e M-k- p-v-k-r e -------------- Muky p’vok’r e
Hämähäkki on ruma. Ս-րդ- -գե- է: Ս____ տ___ է_ Ս-ր-ը տ-ե- է- ------------- Սարդը տգեղ է: 0
m-t’--ev lu----r m___ y__ l______ m-t- y-v l-s-v-r ---------------- mut’ yev lusavor
lihava ja laiha գ-ր - նիհ-ր գ__ և ն____ գ-ր և ն-հ-ր ----------- գեր և նիհար 0
m-t’ ----l--a-or m___ y__ l______ m-t- y-v l-s-v-r ---------------- mut’ yev lusavor
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Կի-ը ----ո---կ----ր--ո- գ-ր -: Կ___ հ______ կ_________ գ__ է_ Կ-ն- հ-ր-ո-ր կ-լ-գ-ա-ո- գ-ր է- ------------------------------ Կինը հարյուր կիլոգրամով գեր է: 0
m-t--yev lu-a--r m___ y__ l______ m-t- y-v l-s-v-r ---------------- mut’ yev lusavor
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Տղ--ա--ը-հ--ու-----ո---մո---ի--- է: Տ_______ հ_____ կ_________ ն____ է_ Տ-ա-ա-դ- հ-ս-ւ- կ-լ-գ-ա-ո- ն-հ-ր է- ----------------------------------- Տղամարդը հիսուն կիլոգրամով նիհար է: 0
G--he-- m--’ e G______ m___ e G-s-e-y m-t- e -------------- Gishery mut’ e
kallis ja halpa թ--կ և---ան թ___ և է___ թ-ն- և է-ա- ----------- թանկ և էժան 0
Gi-h-r-----’-e G______ m___ e G-s-e-y m-t- e -------------- Gishery mut’ e
Auto on kallis. Մ--ե-ա--թ----է: Մ______ թ___ է_ Մ-ք-ն-ն թ-ն- է- --------------- Մեքենան թանկ է: 0
G-sh--- -u---e G______ m___ e G-s-e-y m-t- e -------------- Gishery mut’ e
Sanomalehti on halpa. Թե--- --ա- է: Թ____ է___ է_ Թ-ր-ը է-ա- է- ------------- Թերթը էժան է: 0
O-y-p-ytsa-r e O__ p_______ e O-y p-y-s-r- e -------------- Ory paytsarr e

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…