Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   be нечага хацець

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [семдзесят]

70 [semdzesyat]

нечага хацець

nechaga khatsets’

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Хо-аце--у-ыць? Х_____ к______ Х-ч-ц- к-р-ц-? -------------- Хочаце курыць? 0
n--h--a k--ts--s’ n______ k________ n-c-a-a k-a-s-t-’ ----------------- nechaga khatsets’
Haluatteko tanssia? Х-----------ц---ць? Х_____ п___________ Х-ч-ц- п-т-н-а-а-ь- ------------------- Хочаце патанцаваць? 0
n-c-ag----ats-ts’ n______ k________ n-c-a-a k-a-s-t-’ ----------------- nechaga khatsets’
Haluatteko mennä kävelylle? Х-ча-- пр----яцца? Х_____ п__________ Х-ч-ц- п-а-у-я-ц-? ------------------ Хочаце прагуляцца? 0
K-o-hat-e---r---’? K________ k_______ K-o-h-t-e k-r-t-’- ------------------ Khochatse kuryts’?
Haluan polttaa. Я-хачу-куры--. Я х___ к______ Я х-ч- к-р-ц-. -------------- Я хачу курыць. 0
K-oc--tse--ury-s’? K________ k_______ K-o-h-t-e k-r-t-’- ------------------ Khochatse kuryts’?
Haluatko tupakan? Х---ш--ы--рэ--? Х____ ц________ Х-ч-ш ц-г-р-т-? --------------- Хочаш цыгарэту? 0
K-o--ats---u-y-s’? K________ k_______ K-o-h-t-e k-r-t-’- ------------------ Khochatse kuryts’?
Hän (m.) haluaa tulta. Ён -оч--п-ыкур---. Ё_ х___ п_________ Ё- х-ч- п-ы-у-ы-ь- ------------------ Ён хоча прыкурыць. 0
Kh--hat-- ----n----a---? K________ p_____________ K-o-h-t-e p-t-n-s-v-t-’- ------------------------ Khochatse patantsavats’?
Haluaisin juoda jotakin. Я--а-еў -- --хаце---б- ч-го-н---дз------ць. Я х____ б_ / х_____ б_ ч___________ п______ Я х-ц-ў б- / х-ц-л- б- ч-г---е-у-з- п-п-ц-. ------------------------------------------- Я хацеў бы / хацела бы чаго-небудзь папіць. 0
Kh---at-- pat---s-v-ts’? K________ p_____________ K-o-h-t-e p-t-n-s-v-t-’- ------------------------ Khochatse patantsavats’?
Haluaisin syödä jotakin. Я ха--ў-б--- х--е-а--ы-ч--о--еб--зь-п--сц-. Я х____ б_ / х_____ б_ ч___________ п______ Я х-ц-ў б- / х-ц-л- б- ч-г---е-у-з- п-е-ц-. ------------------------------------------- Я хацеў бы / хацела бы чаго-небудзь паесці. 0
Kho-h-ts- p---n----ats-? K________ p_____________ K-o-h-t-e p-t-n-s-v-t-’- ------------------------ Khochatse patantsavats’?
Haluaisin levätä hieman. Я--ац-- -- / -а-е-- -ы-трох- ад-а-ы-ь. Я х____ б_ / х_____ б_ т____ а________ Я х-ц-ў б- / х-ц-л- б- т-о-і а-п-ч-ц-. -------------------------------------- Я хацеў бы / хацела бы трохі адпачыць. 0
K-oc----e pr-gu------sa? K________ p_____________ K-o-h-t-e p-a-u-y-t-t-a- ------------------------ Khochatse pragulyatstsa?
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Я х--е- бы - -аце-а--ы неш-а-- -----------. Я х____ б_ / х_____ б_ н____ ў В__ с_______ Я х-ц-ў б- / х-ц-л- б- н-ш-а ў В-с с-ы-а-ь- ------------------------------------------- Я хацеў бы / хацела бы нешта ў Вас спытаць. 0
K------se--r--u--at-t-a? K________ p_____________ K-o-h-t-e p-a-u-y-t-t-a- ------------------------ Khochatse pragulyatstsa?
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Я---цеў-б- / -а-ела б--В-- а- ч-м-ьц---а-------. Я х____ б_ / х_____ б_ В__ а_ ч______ п_________ Я х-ц-ў б- / х-ц-л- б- В-с а- ч-м-ь-і п-п-а-і-ь- ------------------------------------------------ Я хацеў бы / хацела бы Вас аб чымсьці папрасіць. 0
Kho-h-t----ra--l--ts--a? K________ p_____________ K-o-h-t-e p-a-u-y-t-t-a- ------------------------ Khochatse pragulyatstsa?
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Я ха--ў--ы-/ хацела б--В-с н- --ос-ц------а--ц-. Я х____ б_ / х_____ б_ В__ н_ ш______ з_________ Я х-ц-ў б- / х-ц-л- б- В-с н- ш-о-ь-і з-п-а-і-ь- ------------------------------------------------ Я хацеў бы / хацела бы Вас на штосьці запрасіць. 0
Ya --achu--uryts’. Y_ k_____ k_______ Y- k-a-h- k-r-t-’- ------------------ Ya khachu kuryts’.
Mitä haluatte? Ш----- --д--ц-? Ш__ В_ ж_______ Ш-о В- ж-д-е-е- --------------- Што Вы жадаеце? 0
Y- ----hu k---ts-. Y_ k_____ k_______ Y- k-a-h- k-r-t-’- ------------------ Ya khachu kuryts’.
Haluatteko kahvia? Ж-д---е к---? Ж______ к____ Ж-д-е-е к-в-? ------------- Жадаеце кавы? 0
Y----a-----u--ts’. Y_ k_____ k_______ Y- k-a-h- k-r-t-’- ------------------ Ya khachu kuryts’.
Vai haluatteko mielummin teetä? Аб--Вам лепе- --р-ат-? А__ В__ л____ г_______ А-о В-м л-п-й г-р-а-ы- ---------------------- Або Вам лепей гарбаты? 0
Kh--hash --yg--e-u? K_______ t_________ K-o-h-s- t-y-a-e-u- ------------------- Khochash tsygaretu?
Me haluaisimme mennä kotiin. Мы--очам ех--ь д--о--. М_ х____ е____ д______ М- х-ч-м е-а-ь д-д-м-. ---------------------- Мы хочам ехаць дадому. 0
Khoch--h-t--g--etu? K_______ t_________ K-o-h-s- t-y-a-e-u- ------------------- Khochash tsygaretu?
Haluatteko taksin? Ва- -а-р--н-- т----? В__ п________ т_____ В-м п-т-э-н-е т-к-і- -------------------- Вам патрэбнае таксі? 0
K-o-ha----syga-e-u? K_______ t_________ K-o-h-s- t-y-a-e-u- ------------------- Khochash tsygaretu?
He haluavat soittaa. Я-ы х-чуц- п---л--а----ц-. Я__ х_____ п______________ Я-ы х-ч-ц- п-т-л-ф-н-в-ц-. -------------------------- Яны хочуць патэлефанаваць. 0
En-k---ha pr--u-y-s’. E_ k_____ p__________ E- k-o-h- p-y-u-y-s-. --------------------- En khocha prykuryts’.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.