Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   bg желая, бих желал, искам, бих искал нещо

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [седемдесет]

70 [sedemdeset]

желая, бих желал, искам, бих искал нещо

zhelaya, bikh zhelal, iskam, bikh iskal neshcho

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Haluatteko polttaa? И-кате л--д-----ите? И_____ л_ д_ п______ И-к-т- л- д- п-ш-т-? -------------------- Искате ли да пушите? 0
zh---ya,--ikh --e------s---- -i-h i--al--e--cho z_______ b___ z______ i_____ b___ i____ n______ z-e-a-a- b-k- z-e-a-, i-k-m- b-k- i-k-l n-s-c-o ----------------------------------------------- zhelaya, bikh zhelal, iskam, bikh iskal neshcho
Haluatteko tanssia? И-ка-е ли -- ---ц-----? И_____ л_ д_ т_________ И-к-т- л- д- т-н-у-а-е- ----------------------- Искате ли да танцувате? 0
z----ya, --k- zhe-al,--ska-, bikh --k-- n-sh-ho z_______ b___ z______ i_____ b___ i____ n______ z-e-a-a- b-k- z-e-a-, i-k-m- b-k- i-k-l n-s-c-o ----------------------------------------------- zhelaya, bikh zhelal, iskam, bikh iskal neshcho
Haluatteko mennä kävelylle? И--а-- л- д- се-р--ход-т-? И_____ л_ д_ с_ р_________ И-к-т- л- д- с- р-з-о-и-е- -------------------------- Искате ли да се разходите? 0
Is-a-- li -a-pu-h-te? I_____ l_ d_ p_______ I-k-t- l- d- p-s-i-e- --------------------- Iskate li da pushite?
Haluan polttaa. Иска--д- п--а. И____ д_ п____ И-к-м д- п-ш-. -------------- Искам да пуша. 0
I-kat- -- da--us-i-e? I_____ l_ d_ p_______ I-k-t- l- d- p-s-i-e- --------------------- Iskate li da pushite?
Haluatko tupakan? Ис--те--- циг-р-? И_____ л_ ц______ И-к-т- л- ц-г-р-? ----------------- Искате ли цигара? 0
Isk--- li-d-----hit-? I_____ l_ d_ p_______ I-k-t- l- d- p-s-i-e- --------------------- Iskate li da pushite?
Hän (m.) haluaa tulta. То- и-ка -гън-е. Т__ и___ о______ Т-й и-к- о-ъ-ч-. ---------------- Той иска огънче. 0
Isk--- l- -- -an-su---e? I_____ l_ d_ t__________ I-k-t- l- d- t-n-s-v-t-? ------------------------ Iskate li da tantsuvate?
Haluaisin juoda jotakin. И-к-м--а--и----щ-. И____ д_ п__ н____ И-к-м д- п-я н-щ-. ------------------ Искам да пия нещо. 0
Isk-te li d-----t---at-? I_____ l_ d_ t__________ I-k-t- l- d- t-n-s-v-t-? ------------------------ Iskate li da tantsuvate?
Haluaisin syödä jotakin. Иск------я--н-що. И____ д_ я_ н____ И-к-м д- я- н-щ-. ----------------- Искам да ям нещо. 0
I---te-li----t-ntsuv-te? I_____ l_ d_ t__________ I-k-t- l- d- t-n-s-v-t-? ------------------------ Iskate li da tantsuvate?
Haluaisin levätä hieman. И---м-д- ---отдъх-- ма--о. И____ д_ с_ о______ м_____ И-к-м д- с- о-д-х-а м-л-о- -------------------------- Искам да си отдъхна малко. 0
I--at--l--da--e-r---ho--t-? I_____ l_ d_ s_ r__________ I-k-t- l- d- s- r-z-h-d-t-? --------------------------- Iskate li da se razkhodite?
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Би- и-к-- - иск------ Ви----итам нещо. Б__ и____ / и_____ д_ В_ п______ н____ Б-х и-к-л / и-к-л- д- В- п-п-т-м н-щ-. -------------------------------------- Бих искал / искала да Ви попитам нещо. 0
I--a-e-li--a -- ----h----e? I_____ l_ d_ s_ r__________ I-k-t- l- d- s- r-z-h-d-t-? --------------------------- Iskate li da se razkhodite?
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Б-х-и-ка- /-иска-а--- Ви-помо-- ---н---. Б__ и____ / и_____ д_ В_ п_____ з_ н____ Б-х и-к-л / и-к-л- д- В- п-м-л- з- н-щ-. ---------------------------------------- Бих искал / искала да Ви помоля за нещо. 0
I-ka---li d- -----z--o--t-? I_____ l_ d_ s_ r__________ I-k-t- l- d- s- r-z-h-d-t-? --------------------------- Iskate li da se razkhodite?
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Б-х и--ал /-----ла-да -- -----я н- ---о. Б__ и____ / и_____ д_ В_ п_____ н_ н____ Б-х и-к-л / и-к-л- д- В- п-к-н- н- н-щ-. ---------------------------------------- Бих искал / искала да Ви поканя на нещо. 0
Isk-m -- p-s--. I____ d_ p_____ I-k-m d- p-s-a- --------------- Iskam da pusha.
Mitä haluatte? К---- об-ч-те-/-ж--а-----мо--? К____ о______ / ж_______ м____ К-к-о о-и-а-е / ж-л-е-е- м-л-? ------------------------------ Какво обичате / желаете, моля? 0
Is------ --sha. I____ d_ p_____ I-k-m d- p-s-a- --------------- Iskam da pusha.
Haluatteko kahvia? Ж--а----л- --фе? Ж______ л_ к____ Ж-л-е-е л- к-ф-? ---------------- Желаете ли кафе? 0
Is--m ---pu-ha. I____ d_ p_____ I-k-m d- p-s-a- --------------- Iskam da pusha.
Vai haluatteko mielummin teetä? И----ред-о-и---е--а-? И__ п___________ ч___ И-и п-е-п-ч-т-т- ч-й- --------------------- Или предпочитате чай? 0
I-k--e--i t--g---? I_____ l_ t_______ I-k-t- l- t-i-a-a- ------------------ Iskate li tsigara?
Me haluaisimme mennä kotiin. Н-----к--- да с---ри------вк---. Н__ и_____ д_ с_ п_______ в_____ Н-е и-к-м- д- с- п-и-е-е- в-ъ-и- -------------------------------- Ние искаме да се приберем вкъщи. 0
Iska-e-li ----a-a? I_____ l_ t_______ I-k-t- l- t-i-a-a- ------------------ Iskate li tsigara?
Haluatteko taksin? Ж--ае-- ли---к-и? Ж______ л_ т_____ Ж-л-е-е л- т-к-и- ----------------- Желаете ли такси? 0
Iska-e-l- -s---ra? I_____ l_ t_______ I-k-t- l- t-i-a-a- ------------------ Iskate li tsigara?
He haluavat soittaa. Т- -с-ат-д--се --а-я---о----е--на. Т_ и____ д_ с_ о_____ п_ т________ Т- и-к-т д- с- о-а-я- п- т-л-ф-н-. ---------------------------------- Те искат да се обадят по телефона. 0
T-y isk- og-n--e. T__ i___ o_______ T-y i-k- o-y-c-e- ----------------- Toy iska ogynche.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + bulgaria (1-100) MP3 bulgaria (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.