Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   da gerne ville noget

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [halvfjerds]

gerne ville noget

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Vi--du-ge-n- -yge? V__ d_ g____ r____ V-l d- g-r-e r-g-? ------------------ Vil du gerne ryge? 0
Haluatteko tanssia? V-l-du --r-e d--s-? V__ d_ g____ d_____ V-l d- g-r-e d-n-e- ------------------- Vil du gerne danse? 0
Haluatteko mennä kävelylle? V-- d- ----e g--en-tur? V__ d_ g____ g_ e_ t___ V-l d- g-r-e g- e- t-r- ----------------------- Vil du gerne gå en tur? 0
Haluan polttaa. J-g-----ge-ne ryge. J__ v__ g____ r____ J-g v-l g-r-e r-g-. ------------------- Jeg vil gerne ryge. 0
Haluatko tupakan? Vi- du-g------a-e -- -ig-r--? V__ d_ g____ h___ e_ c_______ V-l d- g-r-e h-v- e- c-g-r-t- ----------------------------- Vil du gerne have en cigaret? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Han v-- --rn- -a-e----. H__ v__ g____ h___ i___ H-n v-l g-r-e h-v- i-d- ----------------------- Han vil gerne have ild. 0
Haluaisin juoda jotakin. Je----- --r-e-d----e --ge-. J__ v__ g____ d_____ n_____ J-g v-l g-r-e d-i-k- n-g-t- --------------------------- Jeg vil gerne drikke noget. 0
Haluaisin syödä jotakin. J-g v----e--- --v---o-et-----pi-e. J__ v__ g____ h___ n____ a_ s_____ J-g v-l g-r-e h-v- n-g-t a- s-i-e- ---------------------------------- Jeg vil gerne have noget at spise. 0
Haluaisin levätä hieman. Jeg--i- -e-n--sl-p-e lidt---. J__ v__ g____ s_____ l___ a__ J-g v-l g-r-e s-a-p- l-d- a-. ----------------------------- Jeg vil gerne slappe lidt af. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. J-g -i--ge-n-----rge --g o--noget. J__ v__ g____ s_____ d__ o_ n_____ J-g v-l g-r-e s-ø-g- d-g o- n-g-t- ---------------------------------- Jeg vil gerne spørge dig om noget. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Jeg--i- --rne -ede --g -m ---e-. J__ v__ g____ b___ d__ o_ n_____ J-g v-l g-r-e b-d- d-g o- n-g-t- -------------------------------- Jeg vil gerne bede dig om noget. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. J-g---l-----e-i-vitere--i- -i- -o---. J__ v__ g____ i_______ d__ t__ n_____ J-g v-l g-r-e i-v-t-r- d-g t-l n-g-t- ------------------------------------- Jeg vil gerne invitere dig til noget. 0
Mitä haluatte? H--d -kal-----v-r-? H___ s___ d__ v____ H-a- s-a- d-t v-r-? ------------------- Hvad skal det være? 0
Haluatteko kahvia? Vil--u ge--e h--e -affe? V__ d_ g____ h___ k_____ V-l d- g-r-e h-v- k-f-e- ------------------------ Vil du gerne have kaffe? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? El--- --l--u-----e-e -ave --? E____ v__ d_ h______ h___ t__ E-l-r v-l d- h-l-e-e h-v- t-? ----------------------------- Eller vil du hellere have te? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Vi -i------- -ø-- -j-m. V_ v__ g____ k___ h____ V- v-l g-r-e k-r- h-e-. ----------------------- Vi vil gerne køre hjem. 0
Haluatteko taksin? Vi- ---erne---v--en t-x-? V__ I g____ h___ e_ t____ V-l I g-r-e h-v- e- t-x-? ------------------------- Vil I gerne have en taxa? 0
He haluavat soittaa. De-vi--g-----r-----til--oge-. D_ v__ g____ r____ t__ n_____ D- v-l g-r-e r-n-e t-l n-g-n- ----------------------------- De vil gerne ringe til nogen. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.