Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   eo deziri ion

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sepdek]

deziri ion

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Ĉ- v- d-z-r-- fumi? Ĉ_ v_ d______ f____ Ĉ- v- d-z-r-s f-m-? ------------------- Ĉu vi deziras fumi? 0
Haluatteko tanssia? Ĉu vi-dezi-a----n-i? Ĉ_ v_ d______ d_____ Ĉ- v- d-z-r-s d-n-i- -------------------- Ĉu vi deziras danci? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Ĉu-v----zi-a--pr-m-n-? Ĉ_ v_ d______ p_______ Ĉ- v- d-z-r-s p-o-e-i- ---------------------- Ĉu vi deziras promeni? 0
Haluan polttaa. M-------as-f-mi. M_ d______ f____ M- d-z-r-s f-m-. ---------------- Mi deziras fumi. 0
Haluatko tupakan? Ĉ--vi dez--as ci-a--d--? Ĉ_ v_ d______ c_________ Ĉ- v- d-z-r-s c-g-r-d-n- ------------------------ Ĉu vi deziras cigaredon? 0
Hän (m.) haluaa tulta. L- --z-r---f-j-on. L_ d______ f______ L- d-z-r-s f-j-o-. ------------------ Li deziras fajron. 0
Haluaisin juoda jotakin. M---ez-----io----i--i. M_ d______ i__ t______ M- d-z-r-s i-n t-i-k-. ---------------------- Mi deziras ion trinki. 0
Haluaisin syödä jotakin. M- --z-----ion---n-i. M_ d______ i__ m_____ M- d-z-r-s i-n m-n-i- --------------------- Mi deziras ion manĝi. 0
Haluaisin levätä hieman. M----zi-as iom r---zi. M_ d______ i__ r______ M- d-z-r-s i-m r-p-z-. ---------------------- Mi deziras iom ripozi. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. M-----i--- i---d-m--di al---. M_ d______ i__ d______ a_ v__ M- d-z-r-s i-n d-m-n-i a- v-. ----------------------------- Mi deziras ion demandi al vi. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Mi d----as --n p-t- d---i. M_ d______ i__ p___ d_ v__ M- d-z-r-s i-n p-t- d- v-. -------------------------- Mi deziras ion peti de vi. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. M--dezi-as a---- inviti--in. M_ d______ a_ i_ i_____ v___ M- d-z-r-s a- i- i-v-t- v-n- ---------------------------- Mi deziras al io inviti vin. 0
Mitä haluatte? Ki-- vi-------s- ---p-t-s? K___ v_ d_______ m_ p_____ K-o- v- d-z-r-s- m- p-t-s- -------------------------- Kion vi deziras, mi petas? 0
Haluatteko kahvia? Ĉu v-------a------n? Ĉ_ v_ d______ k_____ Ĉ- v- d-z-r-s k-f-n- -------------------- Ĉu vi deziras kafon? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Aŭ-ĉ- -i pr-fer-- ---n? A_ ĉ_ v_ p_______ t____ A- ĉ- v- p-e-e-a- t-o-? ----------------------- Aŭ ĉu vi preferas teon? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Ni vol-s veturi-he-m-n. N_ v____ v_____ h______ N- v-l-s v-t-r- h-j-e-. ----------------------- Ni volas veturi hejmen. 0
Haluatteko taksin? Ĉ---i ---i-as-t--s--n? Ĉ_ v_ d______ t_______ Ĉ- v- d-z-r-s t-k-i-n- ---------------------- Ĉu vi deziras taksion? 0
He haluavat soittaa. I---de---a- -ele-o-i. I__ d______ t________ I-i d-z-r-s t-l-f-n-. --------------------- Ili deziras telefoni. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.