Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   es querer algo

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [setenta]

querer algo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi espanja Toista Lisää
Haluatteko polttaa? ¿Q---r-a -u--e-) -----? ¿_______ (______ f_____ ¿-u-r-í- (-s-e-) f-m-r- ----------------------- ¿Querría (usted) fumar?
Haluatteko tanssia? ¿-u-r-í- -u-te-- b--la-? ¿_______ (______ b______ ¿-u-r-í- (-s-e-) b-i-a-? ------------------------ ¿Querría (usted) bailar?
Haluatteko mennä kävelylle? ¿Q-erría---sted- --se--? ¿_______ (______ p______ ¿-u-r-í- (-s-e-) p-s-a-? ------------------------ ¿Querría (usted) pasear?
Haluan polttaa. (Y-- ---r-í- fumar. (___ q______ f_____ (-o- q-e-r-a f-m-r- ------------------- (Yo) querría fumar.
Haluatko tupakan? ¿Que--ías -- ---arri-lo? ¿________ u_ c__________ ¿-u-r-í-s u- c-g-r-i-l-? ------------------------ ¿Querrías un cigarrillo?
Hän (m.) haluaa tulta. (-l- -u-rr-a--- -nc-n-e-o-. (___ q______ u_ e__________ (-l- q-e-r-a u- e-c-n-e-o-. --------------------------- (Él) querría un encendedor.
Haluaisin juoda jotakin. (--- ---rrí- be--- a-g-. (___ q______ b____ a____ (-o- q-e-r-a b-b-r a-g-. ------------------------ (Yo) querría beber algo.
Haluaisin syödä jotakin. Qu-r--a comer al--. Q______ c____ a____ Q-e-r-a c-m-r a-g-. ------------------- Querría comer algo.
Haluaisin levätä hieman. Q--r-í- desc-n--- -n-p---. Q______ d________ u_ p____ Q-e-r-a d-s-a-s-r u- p-c-. -------------------------- Querría descansar un poco.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Q-er--a ---gunt--le--lgo. Q______ p__________ a____ Q-e-r-a p-e-u-t-r-e a-g-. ------------------------- Querría preguntarle algo.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Q---r-a -edir-------. Q______ p______ a____ Q-e-r-a p-d-r-e a-g-. --------------------- Querría pedirle algo.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Que--ía-invi---------la a a-go. Q______ i________ / -__ a a____ Q-e-r-a i-v-t-r-e / --a a a-g-. ------------------------------- Querría invitarle / -la a algo.
Mitä haluatte? ¿-u- --er-ía /-des--? ¿___ q______ / d_____ ¿-u- q-e-r-a / d-s-a- --------------------- ¿Qué querría / desea?
Haluatteko kahvia? ¿---r-ía (--t-d) un ----? ¿_______ (______ u_ c____ ¿-u-r-í- (-s-e-) u- c-f-? ------------------------- ¿Querría (usted) un café?
Vai haluatteko mielummin teetä? ¿O ------re -n--é? ¿_ p_______ u_ t__ ¿- p-e-i-r- u- t-? ------------------ ¿O prefiere un té?
Me haluaisimme mennä kotiin. Qu--r--m-s ir-os - ----. Q_________ i____ a c____ Q-e-r-a-o- i-n-s a c-s-. ------------------------ Querríamos irnos a casa.
Haluatteko taksin? ¿Qu---í--s u- -ax-? ¿_________ u_ t____ ¿-u-r-í-i- u- t-x-? ------------------- ¿Querríais un taxi?
He haluavat soittaa. (Ellos-/--llas)-qu---ían l----- -o-------o--. (_____ / e_____ q_______ l_____ p__ t________ (-l-o- / e-l-s- q-e-r-a- l-a-a- p-r t-l-f-n-. --------------------------------------------- (Ellos / ellas) querrían llamar por teléfono.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + espanja (1-100) MP3 espanja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.