Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ku tiştek hêvîkirin

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70[heftê]

tiştek hêvîkirin

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Haluatteko polttaa? H-- --xw---------rê-b-ki--ni-? H__ d_______ c_____ b_________ H-n d-x-a-i- c-x-r- b-k-ş-n-n- ------------------------------ Hûn dixwazin cixarê bikişînin? 0
Haluatteko tanssia? Hûn di---zi- da-s -i-i-? H__ d_______ d___ b_____ H-n d-x-a-i- d-n- b-k-n- ------------------------ Hûn dixwazin dans bikin? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Hûn di--a-in-biçin-g---? H__ d_______ b____ g____ H-n d-x-a-i- b-ç-n g-r-? ------------------------ Hûn dixwazin biçin gerê? 0
Haluan polttaa. E- -i-w--im c--a-e-- b------i-. E_ d_______ c_______ b_________ E- d-x-a-i- c-x-r-y- b-k-ş-n-m- ------------------------------- Ez dixwazim cixareyê bikişînim. 0
Haluatko tupakan? Hû- c----eye-- --xwa--n? H__ c_________ d________ H-n c-x-r-y-k- d-x-a-i-? ------------------------ Hûn cixareyekî dixwazin? 0
Hän (m.) haluaa tulta. E--a----d------. E_ a___ d_______ E- a-i- d-x-a-e- ---------------- Ew agir dixwaze. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ez-d-x---im-t-şt-kî--ex---. E_ d_______ t______ v______ E- d-x-a-i- t-ş-e-î v-x-i-. --------------------------- Ez dixwazim tiştekî vexwim. 0
Haluaisin syödä jotakin. E- --xw-z-m--iş---î----wim. E_ d_______ t______ b______ E- d-x-a-i- t-ş-e-î b-x-i-. --------------------------- Ez dixwazim tiştekî bixwim. 0
Haluaisin levätä hieman. E---ixw--im p-ç-----êhn----e ve---. E_ d_______ p_____ b____ x__ v_____ E- d-x-a-i- p-ç-k- b-h-a x-e v-d-m- ----------------------------------- Ez dixwazim piçekê bêhna xwe vedim. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. E- -ix--z-- --ş-e-î ji--e-bi--r--m. E_ d_______ t______ j_ w_ b________ E- d-x-a-i- t-ş-e-î j- w- b-p-r-i-. ----------------------------------- Ez dixwazim teştekî ji we bipirsim. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Ez d-xwa-im ti-tekî -i--e----- -i-im. E_ d_______ t______ j_ w_ t___ b_____ E- d-x-a-i- t-ş-e-î j- w- t-k- b-k-m- ------------------------------------- Ez dixwazim tiştekî ji we tika bikim. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ez -i-wa--m -e ve-w---m-ti-t--î. E_ d_______ w_ v_______ t_______ E- d-x-a-i- w- v-x-î-i- t-ş-e-î- -------------------------------- Ez dixwazim we vexwînim tiştekî. 0
Mitä haluatte? H---ç---i-w-z-n--i --rem--xwe --? H__ ç_ d_______ j_ k_____ x__ r__ H-n ç- d-x-a-i- j- k-r-m- x-e r-? --------------------------------- Hûn çi dixwazin ji kerema xwe re? 0
Haluatteko kahvia? H-n --hw-ye-ê---xw--in? H__ q________ d________ H-n q-h-e-e-ê d-x-a-i-? ----------------------- Hûn qehweyekê dixwazin? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? A---ay-k- ---dibi-êrin? A_ ç_____ h____________ A- ç-y-k- h-l-i-i-ê-i-? ----------------------- An çayekê hildibijêrin? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Em d-----i- ------ ----. E_ d_______ b_____ m____ E- d-x-a-i- b-ç-n- m-l-. ------------------------ Em dixwazin biçine malê. 0
Haluatteko taksin? H-n t-x-i-ê dix--z-n? H__ t______ d________ H-n t-x-i-ê d-x-a-i-? --------------------- Hûn texsiyê dixwazin? 0
He haluavat soittaa. Hun -i-waz-n -el-fonê -i-in. H__ d_______ t_______ b_____ H-n d-x-a-i- t-l-f-n- b-k-n- ---------------------------- Hun dixwazin telefonê bikin. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.