Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   sq tё dёshirosh diçka

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [shtatёdhjetё]

tё dёshirosh diçka

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Haluatteko polttaa? A --------- tё--ini--u-an? A d________ t_ p___ d_____ A d-s-i-o-i t- p-n- d-h-n- -------------------------- A dёshironi tё pini duhan? 0
Haluatteko tanssia? A dё--ir--i----kёr-e-i? A d________ t_ k_______ A d-s-i-o-i t- k-r-e-i- ----------------------- A dёshironi tё kёrceni? 0
Haluatteko mennä kävelylle? A--ёsh-ro-- t---i--- -hёtit-e? A d________ t_ d____ s________ A d-s-i-o-i t- d-l-i s-ё-i-j-? ------------------------------ A dёshironi tё dilni shёtitje? 0
Haluan polttaa. D-shir-j--- -i ----n. D_______ t_ p_ d_____ D-s-i-o- t- p- d-h-n- --------------------- Dёshiroj tё pi duhan. 0
Haluatko tupakan? A--------n nj- c----e? A d_______ n__ c______ A d-s-i-o- n-ё c-g-r-? ---------------------- A dёshiron njё cigare? 0
Hän (m.) haluaa tulta. A--d--h-ro--zj-rr. A_ d_______ z_____ A- d-s-i-o- z-a-r- ------------------ Ai dёshiron zjarr. 0
Haluaisin juoda jotakin. Dё-hir-- -ё--i -iç-a. D_______ t_ p_ d_____ D-s-i-o- t- p- d-ç-a- --------------------- Dёshiroj tё pi diçka. 0
Haluaisin syödä jotakin. Dёshir-j-t-----diçk-. D_______ t_ h_ d_____ D-s-i-o- t- h- d-ç-a- --------------------- Dёshiroj tё ha diçka. 0
Haluaisin levätä hieman. Dё-hiroj ----ushoj pa-. D_______ t_ p_____ p___ D-s-i-o- t- p-s-o- p-k- ----------------------- Dёshiroj tё pushoj pak. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Dёshiroj-t--u-p--s-p---di-k-. D_______ t___ p___ p__ d_____ D-s-i-o- t-j- p-e- p-r d-ç-a- ----------------------------- Dёshiroj t’ju pyes pёr diçka. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Dё--i-oj--’-u ---k-- di-ka. D_______ t___ k_____ d_____ D-s-i-o- t-j- k-r-o- d-ç-a- --------------------------- Dёshiroj t’ju kёrkoj diçka. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Dё-hi-o--t--u--------r-di-u. D_______ t___ f___ p__ d____ D-s-i-o- t-j- f-o- p-r d-k-. ---------------------------- Dёshiroj t’ju ftoj pёr diku. 0
Mitä haluatte? Ç--r--dё-hi---i -u---te-? Ç____ d________ j_ l_____ Ç-a-ё d-s-i-o-i j- l-t-m- ------------------------- Çfarё dёshironi ju lutem? 0
Haluatteko kahvia? A-d-sh---ni -j- -a--? A d________ n__ k____ A d-s-i-o-i n-ё k-f-? --------------------- A dёshironi njё kafe? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Ap- ju pё-q----ё --u-ё-n-- -a-? A__ j_ p_____ m_ s____ n__ ç___ A-o j- p-l-e- m- s-u-ё n-ё ç-j- ------------------------------- Apo ju pёlqen mё shumё njё çaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. D----r-j-ë t- -h-ojm- -ё shtёp-. D_________ t_ s______ n_ s______ D-s-i-o-m- t- s-k-j-ё n- s-t-p-. -------------------------------- Dёshirojmë tё shkojmё nё shtёpi. 0
Haluatteko taksin? A--ё-h---ni---- t--s-? A d________ n__ t_____ A d-s-i-o-i n-ё t-k-i- ---------------------- A dёshironi njё taksi? 0
He haluavat soittaa. Ata --shir---ë t- -e---o-ojnё. A__ d_________ t_ t___________ A-a d-s-i-o-n- t- t-l-f-n-j-ё- ------------------------------ Ata dёshirojnë tё telefonojnё. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + albania (1-100) MP3 albania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.