Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   be Прыметнікі 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [семдзесят дзевяць]

79 [semdzesyat dzevyats’]

Прыметнікі 2

Prymetnіkі 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. На -не------ -ук---а. Н_ м__ с____ с_______ Н- м-е с-н-я с-к-н-а- --------------------- На мне сіняя сукенка. 0
Prymetn--і 2 P_________ 2 P-y-e-n-k- 2 ------------ Prymetnіkі 2
Minulla on punainen mekko päälläni. Н--м-- ч-р---а---у-е-ка. Н_ м__ ч_______ с_______ Н- м-е ч-р-о-а- с-к-н-а- ------------------------ На мне чырвоная сукенка. 0
Pry-e-n--і 2 P_________ 2 P-y-e-n-k- 2 ------------ Prymetnіkі 2
Minulla on vihreä mekko päälläni. Н----е з-лё-а- с-ке---. Н_ м__ з______ с_______ Н- м-е з-л-н-я с-к-н-а- ----------------------- На мне зялёная сукенка. 0
N- m-e s-n-aya --k-n-a. N_ m__ s______ s_______ N- m-e s-n-a-a s-k-n-a- ----------------------- Na mne sіnyaya sukenka.
Minä ostan mustan laukun. Я--у---ю чо-н----у-к-. Я к_____ ч_____ с_____ Я к-п-я- ч-р-у- с-м-у- ---------------------- Я купляю чорную сумку. 0
N- mn--sіn--y- s-kenk-. N_ m__ s______ s_______ N- m-e s-n-a-a s-k-n-a- ----------------------- Na mne sіnyaya sukenka.
Minä ostan ruskean laukun. Я -уп--- ка-ы-неву--су--у. Я к_____ к_________ с_____ Я к-п-я- к-р-ч-е-у- с-м-у- -------------------------- Я купляю карычневую сумку. 0
Na --e --n--ya ---enka. N_ m__ s______ s_______ N- m-e s-n-a-a s-k-n-a- ----------------------- Na mne sіnyaya sukenka.
Minä ostan valkoisen laukun. Я --п--ю бе--------у. Я к_____ б____ с_____ Я к-п-я- б-л-ю с-м-у- --------------------- Я купляю белую сумку. 0
Na-m---ch-r-o-a-a-suke-k-. N_ m__ c_________ s_______ N- m-e c-y-v-n-y- s-k-n-a- -------------------------- Na mne chyrvonaya sukenka.
Minä tarvitsen uuden auton. М-е--ат--б-ы----- -----а---ь. М__ п_______ н___ а__________ М-е п-т-э-н- н-в- а-т-м-б-л-. ----------------------------- Мне патрэбны новы аўтамабіль. 0
N---ne -h-rv--ay- suken-a. N_ m__ c_________ s_______ N- m-e c-y-v-n-y- s-k-n-a- -------------------------- Na mne chyrvonaya sukenka.
Minä tarvitsen nopean auton. Мн--па-рэ-ны --ткі -ўт-ма-іл-. М__ п_______ х____ а__________ М-е п-т-э-н- х-т-і а-т-м-б-л-. ------------------------------ Мне патрэбны хуткі аўтамабіль. 0
N---n--c--r------ -----ka. N_ m__ c_________ s_______ N- m-e c-y-v-n-y- s-k-n-a- -------------------------- Na mne chyrvonaya sukenka.
Minä tarvitsen mukavan auton. М-е ---р--н- ўт--ь-ы аў-а-абі-ь. М__ п_______ ў______ а__________ М-е п-т-э-н- ў-у-ь-ы а-т-м-б-л-. -------------------------------- Мне патрэбны ўтульны аўтамабіль. 0
N--m-e--y-le--ya s---nk-. N_ m__ z________ s_______ N- m-e z-a-e-a-a s-k-n-a- ------------------------- Na mne zyalenaya sukenka.
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Т-------р-е жы-е-с--ра- -анч-на. Т__ н______ ж___ с_____ ж_______ Т-м н-в-р-е ж-в- с-а-а- ж-н-ы-а- -------------------------------- Там наверсе жыве старая жанчына. 0
Na -ne----le-aya -uk-n--. N_ m__ z________ s_______ N- m-e z-a-e-a-a s-k-n-a- ------------------------- Na mne zyalenaya sukenka.
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Т---н-ве-се ж--е -о-ст---жанч-н-. Т__ н______ ж___ т______ ж_______ Т-м н-в-р-е ж-в- т-ў-т-я ж-н-ы-а- --------------------------------- Там наверсе жыве тоўстая жанчына. 0
Na -n--zya-enaya su---ka. N_ m__ z________ s_______ N- m-e z-a-e-a-a s-k-n-a- ------------------------- Na mne zyalenaya sukenka.
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Т---уніз--жыв- ціка-------н----. Т__ у____ ж___ ц_______ ж_______ Т-м у-і-е ж-в- ц-к-ў-а- ж-н-ы-а- -------------------------------- Там унізе жыве цікаўная жанчына. 0
Y- k-p---y--c-orn-yu-su-ku. Y_ k_______ c_______ s_____ Y- k-p-y-y- c-o-n-y- s-m-u- --------------------------- Ya kuplyayu chornuyu sumku.
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Нашы--о-ц- -ы-і прыем-ы----д-і. Н___ г____ б___ п_______ л_____ Н-ш- г-с-і б-л- п-ы-м-ы- л-д-і- ------------------------------- Нашы госці былі прыемныя людзі. 0
Ya kupl-ay----o-nuy------u. Y_ k_______ c_______ s_____ Y- k-p-y-y- c-o-n-y- s-m-u- --------------------------- Ya kuplyayu chornuyu sumku.
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Наш- ---ці-б-лі-в-тлів-я--ю-з-. Н___ г____ б___ в_______ л_____ Н-ш- г-с-і б-л- в-т-і-ы- л-д-і- ------------------------------- Нашы госці былі ветлівыя людзі. 0
Y--k-p--a-u ch--nu-u -u--u. Y_ k_______ c_______ s_____ Y- k-p-y-y- c-o-n-y- s-m-u- --------------------------- Ya kuplyayu chornuyu sumku.
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. На-ы ---ці --л---ік-в-я --дзі. Н___ г____ б___ ц______ л_____ Н-ш- г-с-і б-л- ц-к-в-я л-д-і- ------------------------------ Нашы госці былі цікавыя людзі. 0
Y- k-p-y--u -ar---ne-uy--s--k-. Y_ k_______ k___________ s_____ Y- k-p-y-y- k-r-c-n-v-y- s-m-u- ------------------------------- Ya kuplyayu karychnevuyu sumku.
Minulla on kilttejä lapsia. У----е м--ы- дзе--. У м___ м____ д_____ У м-н- м-л-я д-е-і- ------------------- У мяне мілыя дзеці. 0
Y- ---l---u--a-y---ev--- -um--. Y_ k_______ k___________ s_____ Y- k-p-y-y- k-r-c-n-v-y- s-m-u- ------------------------------- Ya kuplyayu karychnevuyu sumku.
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. А-е-----сед--- нах-бн-я дзе-і. А__ ў с_______ н_______ д_____ А-е ў с-с-д-я- н-х-б-ы- д-е-і- ------------------------------ Але ў суседзяў нахабныя дзеці. 0
Y- ku-----u--a-y-h-evuy- sumk-. Y_ k_______ k___________ s_____ Y- k-p-y-y- k-r-c-n-v-y- s-m-u- ------------------------------- Ya kuplyayu karychnevuyu sumku.
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? У-В-с д-брыя д-е-і? У В__ д_____ д_____ У В-с д-б-ы- д-е-і- ------------------- У Вас добрыя дзеці? 0
Y---u----yu be--y- su--u. Y_ k_______ b_____ s_____ Y- k-p-y-y- b-l-y- s-m-u- ------------------------- Ya kuplyayu beluyu sumku.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…