Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   sv Adjektiv 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sjuttionio]

Adjektiv 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Ja- --r -n bl---l---ing -å -i-. J__ h__ e_ b__ k_______ p_ m___ J-g h-r e- b-å k-ä-n-n- p- m-g- ------------------------------- Jag har en blå klänning på mig. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. J-g -ar en--öd-kl---i---p- m-g. J__ h__ e_ r__ k_______ p_ m___ J-g h-r e- r-d k-ä-n-n- p- m-g- ------------------------------- Jag har en röd klänning på mig. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. J-g --r-e- gr-n -länn--g på-mig. J__ h__ e_ g___ k_______ p_ m___ J-g h-r e- g-ö- k-ä-n-n- p- m-g- -------------------------------- Jag har en grön klänning på mig. 0
Minä ostan mustan laukun. Jag k---r -- s---- --ska. J__ k____ e_ s____ v_____ J-g k-p-r e- s-a-t v-s-a- ------------------------- Jag köper en svart väska. 0
Minä ostan ruskean laukun. J-g -öpe- e- b--- väsk-. J__ k____ e_ b___ v_____ J-g k-p-r e- b-u- v-s-a- ------------------------ Jag köper en brun väska. 0
Minä ostan valkoisen laukun. J------e--en ----v-sk-. J__ k____ e_ v__ v_____ J-g k-p-r e- v-t v-s-a- ----------------------- Jag köper en vit väska. 0
Minä tarvitsen uuden auton. J-- beh-ve- en-n----l. J__ b______ e_ n_ b___ J-g b-h-v-r e- n- b-l- ---------------------- Jag behöver en ny bil. 0
Minä tarvitsen nopean auton. J-g b-h------n-s--b- -i-. J__ b______ e_ s____ b___ J-g b-h-v-r e- s-a-b b-l- ------------------------- Jag behöver en snabb bil. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Ja- be--v-r en--e---m b--. J__ b______ e_ b_____ b___ J-g b-h-v-r e- b-k-ä- b-l- -------------------------- Jag behöver en bekväm bil. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. D------- ------ --mma---a-. D__ u___ b__ e_ g_____ d___ D-r u-p- b-r e- g-m-a- d-m- --------------------------- Där uppe bor en gammal dam. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Där up---b-r -n -j-ck---m. D__ u___ b__ e_ t____ d___ D-r u-p- b-r e- t-o-k d-m- -------------------------- Där uppe bor en tjock dam. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. D---n-r--b-- -- ny-ik-n -a-. D__ n___ b__ e_ n______ d___ D-r n-r- b-r e- n-f-k-n d-m- ---------------------------- Där nere bor en nyfiken dam. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. V-r- --s----va-----v--ga--ä--isk-r. V___ g_____ v__ t_______ m_________ V-r- g-s-e- v-r t-e-l-g- m-n-i-k-r- ----------------------------------- Våra gäster var trevliga människor. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. V--a gäster--ar-a-tiga m--ni-k--. V___ g_____ v__ a_____ m_________ V-r- g-s-e- v-r a-t-g- m-n-i-k-r- --------------------------------- Våra gäster var artiga människor. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Våra---ster---- --tressan---m-nnis-or. V___ g_____ v__ i__________ m_________ V-r- g-s-e- v-r i-t-e-s-n-a m-n-i-k-r- -------------------------------------- Våra gäster var intressanta människor. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Ja- -ar------a-b-r-. J__ h__ s_____ b____ J-g h-r s-ä-l- b-r-. -------------------- Jag har snälla barn. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Men-vå----r-n--r-h-r---aka-ba--. M__ v___ g______ h__ e____ b____ M-n v-r- g-a-n-r h-r e-a-a b-r-. -------------------------------- Men våra grannar har elaka barn. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Ä--e----arn ----p-f---r---? Ä_ e__ b___ v______________ Ä- e-a b-r- v-l-p-f-s-r-d-? --------------------------- Är era barn väluppfostrade? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…