Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   hr Prošlost 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [osamdeset i jedan]

Prošlost 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
kirjoittaa p--ati p_____ p-s-t- ------ pisati 0
Hän kirjoitti kirjeen. O---- n--is---p-s-o. O_ j_ n______ p_____ O- j- n-p-s-o p-s-o- -------------------- On je napisao pismo. 0
Ja hän kirjoitti kortin. A ona--e-n-pisala r---l-d-i-u. A o__ j_ n_______ r___________ A o-a j- n-p-s-l- r-z-l-d-i-u- ------------------------------ A ona je napisala razglednicu. 0
lukea č-t-ti č_____ č-t-t- ------ čitati 0
Hän luki lehteä. O- je-čit-- --u-t--ra----asopis. O_ j_ č____ i__________ č_______ O- j- č-t-o i-u-t-i-a-i č-s-p-s- -------------------------------- On je čitao ilustrirani časopis. 0
Ja hän luki kirjan. A -----e-----l--k--i-u. A o__ j_ č_____ k______ A o-a j- č-t-l- k-j-g-. ----------------------- A ona je čitala knjigu. 0
ottaa u---i u____ u-e-i ----- uzeti 0
Hän otti tupakan. O- je -z---ciga--t-. O_ j_ u___ c________ O- j- u-e- c-g-r-t-. -------------------- On je uzeo cigaretu. 0
Hän otti palan suklaata. Ona-j- uze----om-------l--e. O__ j_ u____ k____ č________ O-a j- u-e-a k-m-d č-k-l-d-. ---------------------------- Ona je uzela komad čokolade. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. On--e bi--n-vj-r----a-- --a----b-la vj-r-a. O_ j_ b__ n________ a__ o__ j_ b___ v______ O- j- b-o n-v-e-a-, a-i o-a j- b-l- v-e-n-. ------------------------------------------- On je bio nevjeran, ali ona je bila vjerna. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. On--- bi--l--e-- ali-o-a -----la----jedn-. O_ j_ b__ l_____ a__ o__ j_ b___ v________ O- j- b-o l-j-n- a-i o-a j- b-l- v-i-e-n-. ------------------------------------------ On je bio lijen, ali ona je bila vrijedna. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. On-j- b----i---aš------i o-a--e--ila bog---. O_ j_ b__ s_________ a__ o__ j_ b___ b______ O- j- b-o s-r-m-š-n- a-i o-a j- b-l- b-g-t-. -------------------------------------------- On je bio siromašan, ali ona je bila bogata. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. O- ni-- -ma---ovac---n-go dug---. O_ n___ i___ n______ n___ d______ O- n-j- i-a- n-v-c-, n-g- d-g-v-. --------------------------------- On nije imao novaca, nego dugove. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. On --j- i--o -r---, -eg- p--. O_ n___ i___ s_____ n___ p___ O- n-j- i-a- s-e-e- n-g- p-h- ----------------------------- On nije imao sreće, nego peh. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. O- n--e-imao ----eh, nego ne-s--eh. O_ n___ i___ u______ n___ n________ O- n-j- i-a- u-p-e-, n-g- n-u-p-e-. ----------------------------------- On nije imao uspjeh, nego neuspjeh. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. On -i----io z---v--jan--ne-o -ez-do------. O_ n___ b__ z__________ n___ n____________ O- n-j- b-o z-d-v-l-a-, n-g- n-z-d-v-l-a-. ------------------------------------------ On nije bio zadovoljan, nego nezadovoljan. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. O- nij- -io sr--an------ n-s--t--. O_ n___ b__ s______ n___ n________ O- n-j- b-o s-e-a-, n-g- n-s-e-a-. ---------------------------------- On nije bio sretan, nego nesretan. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. On-------io si-pati--n--nego--ntipat---n. O_ n___ b__ s__________ n___ a___________ O- n-j- b-o s-m-a-i-a-, n-g- a-t-p-t-č-n- ----------------------------------------- On nije bio simpatičan, nego antipatičan. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…